Pertti Karkama
Pertti Juhani Karkama (19. tammikuuta 1936 Oulu – 10. maaliskuuta 2022 Hämeenlinna[1]) oli suomalainen kirjallisuudentutkija.[2] Hän oli Oulun yliopiston kirjallisuuden professori 1978–1987 ja Turun yliopiston kotimaisen kirjallisuuden professori 1988–[3]1999.[4]
Karkama sai vaikutteita paitsi marxilaisuudesta myös Lucien Goldmannin geneettisestä strukturalismista.[3] Hän oli Raoul Palmgrenin ohella toinen tunnettu marxilaisesti suuntautunut suomalainen kirjallisuudentutkija. Hänen väitöskirjansa Sosiaalinen konfliktiromaani vuodelta 1971 käsitteli yhteiskunnallisen perusristiriidan ilmenemistä suomalaisessa realismissa. Kirjallisuudentutkimusta hän käsitteli tutkimuksissaan Metodi ja maailmankatsomus (1974) ja Sanataiteen suhde todellisuuteen (1979). Teoksessa Elämänmuodosta yhteiskuntaan (1976) hän tarkasteli Georg Lukácsin romaaniteoriaa.[5]
Karkama oli suomalaisen kirjallisuudentutkimuksen grand old man. Hän toi paljon uutta kirjallisuudentutkimuksen teoreettiseen keskusteluun, ja hänen työnsä tuloksena syntyi vankkoja perustutkimuksia suomalaisista klassikkokirjailijoista ja myös uudemmista.[6]
Pertti Karkaman avopuoliso vuodesta 1995 oli professori Aili Nenola.[7]
Karkama kuoli 86-vuotiaana koronaviruksen aiheuttamaan sairauteen hämeenlinnalaisessa hoivakodissa.[1]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Metodi ja maailmankatsomus, 1974
- Teuvo Pakkalan romaanit, 1975
- Elämänmuodosta yhteiskuntaan, 1976
- Sanataiteen suhde todellisuuteen, 1979
- Vapauden muunnelmat: J. L.Runebergin maailmankatsomus hänen epiikkansa pohjalta, 1982
- Järkevä rakkaus: J. V. Snellman kertojana, 1985
- Teos tekijäänsä kiittää, 1991
- Kirjallisuus ja nykyaika: Suomalaisen sanataiteen teemoja ja tendenssejä. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1994. ISBN 951-717-816-6.
- Karkama, Pertti & Hanne Koivisto (toim.): Älymystön jäljillä: Kirjoituksia suomalaisesta sivistyneistöstä ja älymystöstä. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1997. ISBN 951-717-992-8.
- Kulttuuri ja demokratia: Kirjoituksia kulttuurin nykytilasta. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1998. ISBN 951-746-060-0.
- Kansakunnan asialla: Elias Lönnrot ja ajan aatteet. 2001
- Kadonnutta ihmisyyttä etsimässä: Johdatusta Johann Gottfried Herderin ajatteluun ja herderiläisyyteen Suomessa, 2001
- Vallan orjat ja ihmisarvo: Arvid Järnefeltin ajatusmaailma. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2010.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Karkama, Armi ym.: Professori jatkoi kirjallisuudentutkimusta myös eläkkeellä. (Muistokirjoitus.) Helsingin Sanomat, 19.4.2022, s. B 9. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 271–272. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
- ↑ a b WSOY Iso Tietosanakirja, 4. osa, s. 203. WSOY 1995.
- ↑ Lappalainen, Päivi: Kotimainen kirjallisuus 50 vuotta – tai sittenkin ehkä hieman enemmän. (Arkistoitu – Internet Archive) Sanelma 2009, s. 19. (PDF)
- ↑ Facta 2001, osa 7, p. 735. WSOY 1981.
- ↑ Niemi, Juhani: Arvid Järnefelt ajattelijana. Aikalainen 21.4.2010. (arkistoitu linkki)
- ↑ Kuka kukin on 2003, s. 359, 649. Helsinki 2002. ISBN 951-1-18086-X
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Karkama, Pertti hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
| ||||||||||||||||||
