Persialainen arkkitehtuuri

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Isfahanissa sijaitsevaa 1500- ja 1600-lukujen vaihteessa rakennettua Meidan Emam-aukiota reunustavat merkittävät safavididynastian rakennukset samalta ajalta.

Persialainen arkkitehtuuri, myös iranilainen arkkitehtuuri, on nykyisen Iranin ja historiallisen Persian alueella sijaitsevaa arkkitehtuuria. Sen historia ulottuu aikaan n. 8000-6000 eaa., jolloin alueelle rakennettiin ensimmäiset sieltä löytyneet talot ja se käsittää niin yksinkertaiset asumukset, kuin alueen kulttuurille tyypilliset teehuoneet, puutarhat, paviljongit sekä "osan majesteettisimmista rakennuksista, joita maailmassa on koskaan nähty".[1] Vaikka alueen pitkän historian aikana sen arkkitehtuuriin ovat vaikuttaneet useat eri etniset ja kulttuurilliset ryhmät, on persialainen arkkitehtuuri säilyttänyt itsenäisyytensä ja sen vaikutukset ulottuvat rajojen ylitse Lähi-idästä aina Kaukoitään asti.[2] Yksi Iranin ulkopuolella sijaitsevista tunnetuimmista rakennuksista, jossa on nähtävissä persialaisen arkkitehtuurin vaikutuksia on Taj Mahal Intiassa.[3] Persiaan erikoistuneen historioitsijan ja arkeologin Arthur Popen mukaan Iranin johtava taiteenala on aina ollut sen arkkitehtuuri, joka on ollut hallitsevassa asemassaan sekä aikana ennen islaminuskon leviämistä alueelle, että sen jälkeen.[4]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Arthur Popen mukaan (Introducing Persian Architecture s.1)
  2. Mehrdad Hejazi, Fatemeh Mehdizadeh Saradj: Persian Architectural Heritage: Architecture, Structure and Conservation, s. 5-6. WIT Press, 2014. ISBN.
  3. Lesley A. DuTemple: The Taj Mahal, s. 26. Twenty-First Century Books, 2003. ISBN 0822546949.
  4. Arthur Upham Pope: Introducing Persian Architecture, s. 1. Oxford University Press, 1969.
Tämä arkkitehtuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.