Perhosvaikutus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaaosteoriaan liittyvää perhosvaikutusta. Elokuvasta katso Perhosvaikutus (elokuva).
Sensitive-dependency.png

Perhosvaikutus eli perhosefekti (engl. "butterfly effect") on kaaosteoriassa käytetty vertaus siitä, että perhosen siivenisku maapallon toisella puolella voisi saada aikaan myrskyn toisella puolella maapalloa. Laajemmin ja tarkemmin se käsitetään epälineaarisessa järjestelmässä olevaksi ominaisuudeksi, jossa pienet muutokset alkutilassa tai välivaiheissa aikaansaavat suuria muutoksia tapahtumassa. Perhosefektissä kaaoottisuus syntyy kun muutoksen koko ei ole verrannollinen sen määrään vaan erot kasvavat "korkoa korolle", jolloin pienikin muutos tai häiriö voi aikaansaada suuria vaikutuksia.

Ilmiön keksi meteorologi Edward Lorenz, joka vuonna 1961 keksi sääennusteisiin liittyvässä tutkimuksessaan sen, että tulevan säätilan arvioinnissa alkuarvojen pienikin heitto, esimerkiksi pyöristäminen tai pieni häiriö suuntaan tai toiseen aiheuttaa ketjureaktioita, jotka muuttavat lopputuloksen pitkällä tähtäimellä kokonaan erilaiseksi: pienet syyt johtivat suuriin vaikutuksiin. Ilmiötä alettiin kutsua "alkuarvoherkkyydeksi".

Perhosvaikutus tuli tunnetuksi Lorenzin esitelmöidessä tieteellisessä kokouksessa Washington D.C:ssä v. 1972, jossa hän kysyi retorisesti, "Voiko perhosen siipien heilahdus Brasiliassa aiheuttaa tornadon Texasissa?"[1]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lorenz, E. 1963. ”Deterministic non periodic flow.” Journal of Atmospheric Science, Vol. 20, ss. 130-141.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. John Gribbin: Syvä Yksinkertaisuus, s. 72. Ursan Julkaisuja 95. Suom. Arja Hokkanen. Helsinki: Ursa, 2004.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä fysiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.