Perhesurma

Perhesurma on henkirikos, jossa henkilö surmaa oman perheenjäsenensä, osan perhettä tai koko perheen. Usein tekijä riistää lopuksi hengen myös itseltään.

Suomessa

Vuosina 2009-2022 surmattiin 58 alle 15-vuotiasta. Äiti surmasi 33 lasta ja isä 19, äitipuoli ja isäpuoli kumpikin yhden. Neljä lasta surmasi joku muu.

Useimmilla perhesurmaajilla on persoonallisuushäiriö (miehistä 82 %, naisista 67 %) yli kolmanneksella psykoottisuuta. Moni heistä oli lapsena kaltoinkohdeltu, monella oli mielenterveyshäiriö, päihteiden käyttöä ja/tai tunteiden ja ajattelun vaikeuksia. Miehillä oli epävakaata, riippuvaista ja epäsosiaalista persoonallisuutta tai narsistista persoonallisuutta epäsosiaalisin piirtein. Naisilla oli narsistista ja sekamuotoista persoonallisuushäiriötä, epävakautta sekä vaativaa, huomionhakuista ja epäsosiaalista persoonallisuutta, joka kolmannella masennusta.

Suomen sisäministeriön selvityksen mukaan Suomessa tehtiin vuosina 2003–2012 seitsemän perhesurmaa, joista kolme vuonna 2011. Perhesurmaksi määriteltiin tapaukset, joissa vanhempi surmasi yhden tai useamman lapsensa sekä avo- tai aviopuolison. Yhteensä perhesurmissa kuoli 19 henkilöä.

Vuosina 2003–2011 perhesurmat olivat yhtä lukuun ottamatta miesten tekemiä. Keskeisiä tekijöitä perhesurmien taustalla olivat taloudelliset vaikeudet, parisuhteen ongelmat sekä eroaikeet. Monet perhesurmien tekijöistä kärsivät mielenterveysongelmista kuten masennuksesta, psykoosista tai henkisestä väsymyksestä, ja puolet oli käyttänyt mielenterveyspalveluja surmaa edeltäneen vuoden aikana.

Anne Kaupin tutkimuksen mukaan vuosina 1994–2007 perhesurmat olivat yli puolessa tapauksista naisten tekemiä. Perhesurman tehnyt nainen kärsi usein psykoosi- ja masennussairauksista ja näkivät lastensakin olevan liian heikkoja tai kärsiviä jäämään elämään. Joskus naisilla oli taustalla parisuhde- tai perheväkivaltaongelmia. Perheensä surmannut isä oli usein ”hauras ihminen”, joka oli altis persoonallisuushäiriöille ja masennukselle. Usein taustalla oli traumaattisia väkivaltakokemuksia ja alkoholismia, ja noin 70 prosentilla perhesurman tehneistä diagnosoitiin persoonallisuushäiriö.

Tapauksia

• Espoon Suvelan kolmoismurha (2007): nainen kuristi kolme pientä lastaan. Motiivina oli huoltajuusriita: kaksostytöt olisivat palanneet isälleen seuraavana päivänä.
• Pitäjänmäen McDonald’sin murha (2024), jossa henkilö surmasi entisen naisystävänsä pikaruokaravintolassa puukottamalla lukuisia kertoja häntä, tavoitteenaan tehdä lapsesta orvon
• Susan Smith (USA, 1994) hukutti kaksi pientä poikaansa voidakseen jatkaa suhdetta varakkaan miehen kanssa.
• Ronald DeFeo, Jr. oli tappanut koko perheensä vuonna 1974, muttei tehnyt itsemurhaa.
• Tutkijoiden epäilyksien mukaan näytöspainija Chris Benoit surmasi perheensä ja itsensä.
• Ranskalainen Jean-Claude Romand surmasi perheensä ja yritti itsemurhaa siinä onnistumatta. Tapahtumaan perustuu Nicole Carcian elokuva Valhe (ransk. L'Adversaire) vuodelta 2002.
• Suomessa sattuneeseen tapaukseen, jossa surmaaja ei tehnyt itsemurhaa, perustuu suomalainen elokuva Kaivo vuodelta 1992.
• Nepalin kruununprinssi Dipendra surmasi koko kuningasperheen ja lopuksi itsensä 1. kesäkuuta 2001

Lähteet

• Ala-Lipasti, Raija & Bauters, Anneli (toim.): Kunniaväkivalta. Helsinki: Vihreä Sivistysliitto, 2009. ISBN 978-952-5078-32-9 (suomeksi)
• Nikunen, Minna: Surman jälkeen itsemurha: kulttuuriset luokitukset rikosuutisissa. (väitöskirja) Tampere: Tampereen yliopisto, 2005. ISBN 951-44-6257-2 (suomeksi)
• Piispa, Minna, Taskinen, Jukka & Ewalds, Helena: Selvitys perhe- ja lapsensurmien taustoista vuosilta 2003-2012 : selvitys. (Laatinut sisäasiainministeriön asettama työryhmä) Helsinki: Sisäasiainministeriö, 2012. ISBN 978-952-491-779-7 Teoksen verkkoversio (pdf) Viitattu 31.7.2013. (suomeksi)

Aiheesta muualla

• Tutkijat: Medialla voi olla vaikutusta perhesurmiin Keskisuomalainen. 11. tammikuuta 2012. Arkistoitu 20.1.2012. Viitattu 13.1.2012.
• Ylen Elävä arkisto: Perhesurmat paljastavat kotien kulissit