Pentutehtailu
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Täsmennys: viittaukset lakeihin ja viranomaisiin vaikuttavat olevan puhtaasti Suomen näkökulmasta kirjoitettua |
Pentutehtailu on säännöllistä kissojen tai koirien myytäväksi kasvattamista, jossa eläinten tarpeita laiminlyödään rahallisen voiton maksimoimiseksi. Niin kutsutussa pentutehtaassa eläimiä ei esimerkiksi hoideta asianmukaisesti tai niitä pidetään liian ahtaasti.[1] Suositut, erityisesti pienikokoiset koirarodut ja niiden risteytykset ovat pentutehtailuun otollisia korkean hintatason ja kennelin mahdollisimman minimaalisen koon vuoksi.
Pentutehtailusta voi ilmoittaa eläinsuojeluviranomaisille, jotka tulevat tarkastamaan kennelin tai kissalan. Huonosti hoidetut eläimet voidaan viedä pois ja tällöin omistaja saa sakkoja sekä määräaikaisen eläintenostokiellon. Pentutehtailua sinänsä ei ole kuitenkaan lainsäädännöllä kielletty.
Menetelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Selkeästi pentutehtailuksi voidaan käsittää huonoissa oloissa tapahtuva tehdasmainen pentutuotanto, jossa emoja pennutetaan jatkuvasti, pennut vieroitetaan liian varhain, ja eläinten tarpeet muun muassa ruokinnan, liikunnan, ihmiskontaktin, terveydenhoidon ja oleskelutilojen suhteen eivät täyty tai niiden laiminlyönti jopa täyttää eläinrääkkäyksen merkit. Monesti varsinainen kasvatustoiminta suoritetaan kauempana, esimerkiksi naapurimaassa, ja pennut myy eteenpäin välittäjä. Tällöin eläimen asiakirjat ja tunnistetiedot voivat olla väärennetyt ja pentu voi olla rokottamaton, madottamaton ja jopa akuutisti sairas.
Pentutehtailua luonnehtii toiminnan salailu ja piilottelu: myytäviä pentuja kaupataan ilmaisilla lehti-, internet- tai teksti-tv-ilmoituksilla, annetut yhteystiedot ovat salaiset tai tilapäiset, ja pennut esitellään ostajalle erillään emosta ja muualla kuin niiden asuinpaikassa. Myyjä saattaa tarjoutua tuomaan pennun suoraan ostajan kotiin.[1]
Tyypillisiä ovat myös väitteet vahinkopentueesta ja aggressiivinen myynti. Myyjä kiirehtii kauppoja jopa pennun lopettamisuhkaan vetoamalla.[1] Myyjä voi myös vedota ostajan sääliin ja myötätuntoon esimerkiksi sysäämällä pennun ostajan syliin. Ostajan tietämättömyys helpottaa tehtailtujen pentujen välittäjän työtä.
Pentutehtailuksi voidaan kutsua myös sellaista kenneltoimintaa, jossa osa emon pentueista rekisteröidään mutta ennen rekisteröintisääntöjen vaatimaa 10 kuukauden pennutustaukoa emolla teetetään ansaintamielessä "pimeä pentue". Tällöin kennelinpitäjä saattaa olla arvostettukin kasvattaja toistuvista "vahinkopentueista" huolimatta.[1]
Haitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pentutehtailun suurimmat haitat ovat eläinsuojelullisia. Jatkuvasti tiineenä olo ja imettäminen rasittaa narttujen terveyttä suuresti. Pennut saatetaan myös vieroittaa liian varhaisessa vaiheessa eikä niitä välttämättä rokoteta tai madoteta asianmukaisesti, mikä voi johtaa sekä terveys- että käytösongelmiin. Eläinten ruokinta ja muut tarpeet saattavat olla hyvinkin puutteellisesti hoidettuja.
Pentutehtaasta tulevilla pennuilla on usein terveysongelmia. Sukua olevien eläinten parittamisesta tai vapaasti lisääntyvien laumojen tuloksena pennut voivat olla sisäsiittoisia, mikä nostaa perinnöllisten sairauksien ja epämuodostumien riskiä. Emojen terveyden laiminlyöminen voi tehdä syntyvistä pennuista heikkoja ja sairaalloisia. Ostettaessa edullinen pentu voi aiheuttaa suuret kulut pentutehtailusta johtuvien sairauksien hoidossa.[1]
Tyypillistä on myös pentujen rekisteröimättömyys. Rekisteröimättömät yksilöt eivät voi osallistua esimerkiksi virallisiin näyttelyihin ja niiden rotupuhtaudesta, rotuominaisuuksista, sisäsiitosasteesta ja perinnöllisten sairauksien riskistä ei ole takeita. Pahimmassa tapauksessa sairastelevasta ja jopa elinkelvottomasta pennusta koituu runsaasti eläinlääkärikuluja, vaivaa ja surua. Huonoluonteiset ja terveydeltään heikot yksilöt myös heikentävät koko rodun mainetta.
Torjunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pentutehtailijaa on vaikea saada lopettamaan toimintaansa ja vastuuseen teoistaan. Eräs syy tähän on viranomaisten työtä vaikeuttava ja hidastava eläinsuojelulain suurpiirteisyys esimerkiksi koiran hoitoa koskevien vaatimusten kohdalla. Ilmiönä pentutehtailua ylläpitää "hämärien" pentujen kysyntä ja se, etteivät ostajat nosta oikeusjuttuja tehtailluista pennuista.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Eläinsuojelulaki (Arkistoitu – Internet Archive) FINLEXlähde tarkemmin?
- Eläinsuojeluasetus FINLEXlähde tarkemmin?
- Valtioneuvoston asetus koirien, kissojen ja muiden pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten suojelusta FINLEX
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Pysäytä pentutehdas! (Arkistoitu – Internet Archive) Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry
- ↑ Velvo, Erja: Tunteva olento esineen asemassa. Hesy jäsenlehti, 2012, nro 1. Helsingin eläinsuojeluyhdistys.