Paweł Althamer

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Paweł Althamer
Pawel Althamer 2019.jpg
Elämä
Syntynyt
View and modify data on Wikidata (54 vuotta)
VarsovaView and modify data on Wikidata [1]
Kansalaisuus
Työpaikka
Varsova () [3]View and modify data on Wikidata
Ammatit
Muita tietoja
Lajityyppi
action art (d) (käännä suomeksi)View and modify data on Wikidata
Palkinnot
Vincent Award ()
Aachenin taidepalkinto ()
Puolan Polonia Restituta -ritarikunnan upseeri ()View and modify data on Wikidata
Persona, Pawel Althamerin ohjaaman ryhmän teoksia.
Pawel Althamer, Omakuva, 1993.
Pawel Althamer, Nimetön (liukumäki), 2010.

Paweł Althamer (s. 12. toukokuuta 1967 Varsova) on puolalainen taiteilija, jonka teokset ovat kuvanveistoa, performansseja, videotaidetta ja installaatioita. Hänen työnsä aiheena on ihmiskeho, jonka hajoamisen voi kokea materiaalien valinnan kautta. Hän asuu nykyisin Varsovassa, jossa hän on johtanut vuodesta 1993 lähtien keskusta, jossa järjestetään keramiikkakursseja multippeliskleroosia sairastaville ihmisille.[7]

Hänen teoksensa ovat saavuttaneet tunnustetun aseman kolmiulotteisessa taiteessa 1990-luvun alusta alkaen. Ne ovat edelleen mukana tärkeissä näyttelyissä ja julkaisuissa.

Veistos omakuvana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Althamer opiskeli Varsovan taideakatemiassa vuosina 1988–1993, jossa hän suoritti tutkinnon kuvanveistossa. Lopputyönään hän teki mimeettisen tarkan omakuvan Paweł Althamer itsestään. Alaston ihmisen hahmo seisoi matalan jalustan päällä parkettilattialla, samanlaisella lattialla kuin monissa gallerioissa ja näyttelytiloissa. Luultavasti hän halusi korvata läsnäolonsa, koska hän ei osallistunut esitykseen, kuten tavallista. Huoneessa oli video, joka näytettiin Althamerin lähtevän pois akatemiasta kohti metsää, jossa hän oli alasti luonnossa.[8]

Vuodelta 2002 on teos Omakuva ja taiteilijan vaimon muotokuva (178 × 60 × 60 cm), jossa on myös alastomia seisovia hahmoja puisella jalustalla. Siinä on kiinnitetty metallirunkoon orgaanisia materiaaleja: ruohoa, kasvikuituja, eläinten suolia, helmiä ja hiuksia. Teoksen pinta koostuu erilaisista materiaaleista, joilla on erilaiset tekstuurit, niin että kuvioiden "iho" on eri rakenteissa, samankaltaisiissa punaisissa ja kelta-ruskeiissa maanväreissä. Mies pitelee videokameraa ikään kuin hän kuvaisi jotain lattialla, ja naishahmo kumartaa päänsä katsoen maahan. Alastomiin hahmoihin on lisätty jokapäiväisiä esineitä, kuten teelasi, kamera, silmälasit ja kännykkä.[9]

Bródno 2000[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Althamer pyysi suuren kerrostalokokonaisuuden asukkaita sammuttamaan valot asunnostaan tiettynä aikana. Yhteistoiminnan seurauksena julkisivuun ilmestyi luku 2000. Illan kestävän yhteisötaideteoksen toteuttamiseen osallistui 3 000 Warsovan Bródnon lähiön asukasta vuonna 2000.[10]

Luonto ja julkinen tila[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sciezka (Polku) oli vuoden 2007 Skulptur Projekte Münsterissä. Münsterin tekojärven Aaseen lähellä Althamer teki luontoon maastojuoksupolun. Muutamien kilometrien jälkeen polun loppupäässä on viljapelto. Teoksen idea perustuu Altheimerin kotimaassaan huomaamaan puolalaisten käyttäytymiseen yleisillä teillä. Hän haluaa työnsä heijastavan näiden määrättyjen reittien merkitystä ja logiikkaa.[11]

Reaaliaikaiset elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jo vuonna 2000 Ljubljanan Manifestassa Althamer koulutti maksettuja avustajia simuloimaan jokapäiväisiä toimia julkisessa tilassa (periaatteen nimi on Real Time Movies). Varsovassa vuonna 2001 pidetyssä luennossa hän pyysi yleisöä kävelemään, mikä johti heitä odottamattomasti tällaisiin "reaaliaikaisiin elokuvanäkymiin". Kävelijät saivat tiekarttoja, joihin kohtaukset piirrettiin. Pittsburghissa vuonna 2004 Peter Fonda esitti ohikulkijaa tällaisessa reaaliaikaisessa elokuvassa. Häntä seurasi Jude Law, joka vuonna 2007 esitti miestä, joka ostaa kalaa Lontoossa.[8]

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin taidemuseossa on Paweł Althamerin laaja näyttely keväällä 2019 otsikolla Paweł Althamer: I (am), joka on taiteilijan ensimmäinen yksityisnäyttely Pohjoismaissa. Näyttelyssä on omakuvia, veistoksia, installaatioita, performanssitaltiointeja, sekä miniatyyrimaailmoja.

Keskeinen taiteellisen toiminnan voimavara Althamerille on yhdessä tekeminen. Siitä syntyy usein veistoksia, joita taiteilija sanoo toteemeiksi ja jotka ovat jälkiä tapahtuneesta prosessista. Kuvanveistäjän päämäärä ei ole lopputulos, vaan tärkeintä on leikkiä yhdessä.[12]

Näyttelyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksityisnäyttelyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taideprojekteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 2014: Lasten kuningaskunta. Paweł Althamer ja ystävät kutsuvat. , Ludwig Forum für Internationale Kunst, Aachen.[16]

Ryhmänäyttelyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 2012/2013: Goldrausch. gegenwartskunst aus, mit oder über gold, Kunsthalle Nürnberg.
  • 2014: Vanitas – Ewig ist eh nichts., Georg-Kolbe-Museum, Berliini[17].
  • 2016: Minä, Schirn Kunsthalle, Frankfurt.[18]

Triviaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hanke Spring, jossa Althamer sallii lasten tehdä Kasselin taidehallissa, mitä he tuntevat.

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 2004: The Vincent van Gogh Biennial Award for Contemporary Art in Europe
  • 2010: Aachenin taidepalkinto
  • 2013: KAIROS-palkinto [19]

Kirjallisuus, valikoitu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Andrzej Przywara: Todellisuuden johtaja , 1997.
  • Andrzej Przywara: Vapaudessa – lopultakin. Puolalainen taide vuoden 1989 jälkeen, 1997.
  • Michael Krajewski: Toiveiden museo – Ludwig Kölnin museo, Bonn 2001.
  • Adam Szymczyk: Annotoitu Althamer, 2002.
  • Sandra Brutscher: Pawel Althamer., vuonna: Georg-Kolbe-museo (Hrsg. ): Vanitas – Eternal. Näyttelyluettelo, Berliini, 2014, s. 42.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Saksan kansalliskirjasto, Berliinin valtionkirjasto, Baijerin osavaltionkirjasto ja Itävallan kansalliskirjasto, GND-tunniste (viitattu )View and modify data on Wikidata . Arvo on haettu Wikidatasta.
  2. (en) Museum of Modern Art online collection (viitattu )View and modify data on Wikidata . Arvo on haettu Wikidatasta.
  3. RKDartists (viitattu )View and modify data on Wikidata . Arvo on haettu Wikidatasta.
  4. https://rkd.nl/nl/explore/artists/132234. Arvo on haettu Wikidatasta.
  5. RKDartists (viitattu )View and modify data on Wikidata . Arvo on haettu Wikidatasta.
  6. RKDartists (viitattu )View and modify data on Wikidata . Arvo on haettu Wikidatasta.
  7. Brutscher, Sandra: Paweł Althamer. näyttelyjulkaisu. Georg Kolbe Museum, 2014. (saksaksi)
  8. a b Paweł Althamer Culture.pl. Viitattu 27.3.2019. (englanniksi)
  9. Christov-Bakargiev, Carolyn: Cream 3 : contemporary art in culture : 10 curators, 10 contemporary artists, 10 source artists, s. 36–39. Phaidon Press, 2003.
  10. Sural, Agnieszka: 11 Greatest Works of Paweł Althamer Culture.pl. 4.6.2014. Viitattu 28.3.2019. (englanniksi)
  11. Pawel Althamer (näyttelyn arkisto) skulptur projekte münster 07. 2007. Viitattu 27.3.2019. (saksaksi)
  12. Paweł Althamer: I (am) (Museon näyttelyesite) HAM. 29.3.2019 – 8.9.2019. HAM Helsingin taidemuseo. Viitattu 27.3.2019. (suomeksi)(ruotsiksi)(englanniksi)
  13. Museon näyttelytiedote.
  14. Pawel_Althamer, museon näyttelyesite.
  15. Museon näyttelyesite, sama myös Museion, Bozen, kuvanveiston ja performanssin yhdistäminen.
  16. Kinder könichreich (museon näyttelyesite) Contemporary Lynx. 1.6.2014 – 21.9.2014. Viitattu 27.3.2019. (englanniksi)
  17. https://www.georg-kolbe-museum.de/vanitas-motive-des-verganglichen-in-der-zeitgenossischen-skulptur/ Näyttelytiedote].
  18. [1]
  19. Kairos-palkinto puolalaiselle taiteilijalle Pawel Althamerille, Westfälische Nachrichten

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: de:Paweł Althamer