Paulikiaanit

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Osa artikkelisarjasta
Gnostilaisuus
Simple crossed circle.svg

Gnosis

Syyrialais-egyptiläinen
gnostilaisuus

Setiläisyys
Tuomaskristityt
Valentinolaisuus
Basilidelaisuus

Persialainen
gnostilaisuus

Mandealaisuus
Manikealaisuus

Kristillisen
gnostilaisuuden isät

Simon Magus
Kerinthos
Markion
Valentinos

Muita ryhmiä
Ofiitit
Barbelo-gnostikot
Kainiitit
Karpokratiaanit
Paulikiaanit
Bogomiilit
Kataarit

Gnostilaisuuden lähteet
Nag Hammadin kirjasto
Codex Tchacos

Paulikiaanit oli 600-luvulla syntynyt armenialainen uskonlahko, joka hylkäsi kaiken kultin ja papiston, lapsikasteen, kiirastulen, pyhimysten avuksihuutamisen ja kolminaisuuden.[1] Paulikiaanien oppi juontaa juurensa markionismista ja manikealaisuudesta,[1] eritoten messaliaaneista.

Lahkolla oli vahva sotilaallinen organisaatio, ja se oli ikonoklastinen, siksi keisarit käyttivät paulikiaaneja taistelussa islamia vastaan, mutta samoista syistä aloittivat myöhemmin, 800-luvulla, toimenpiteitä myös heitä vastaan. Vuonna 835 lahko määriteltiin poliittiseksi ja sen kannattajat vallankumouksellisiksi anarkisteiksi. Paulikiaanit kokivat ratkaisevan tappion vuonna 872, ja toiset siirtyivät arabien puolelle, toiset pakkosiirrettiin vuonna 970 Traakiaan.lähde?

Kataarit saivat Bulgariaan siirtyiden paulikiaanien eli bogomiilien välityksellä vaikutteita paulikiaaneista ja manikealaisista.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kristinuskoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.