Pauli Niemelä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pauli Niemelä (s. 1946) on suomalainen sosiaalipoliitikko. Hän on suorittanut teologian kandidaatin (1968) ja lisensiaatin (1976) tutkinnot, humanististen tieteiden kandidaatin (1970), valtiotieteiden kandidaatin (1971) ja lisensiaatin (1974) tutkinnot. Hän on väitellyt sosiaalipolitiikasta (1977) Helsingin yliopistossa. Hän toimii edelleen emeritusprofessorina Itä-Suomen yliopistossa, josta eläköityi vuonna 2013.

Niemelä on toiminut Helsingin ylopiston palveluksessa sosiaalipolitiikan assistenttina ja lehtorina (1974–1985). Osan aikaa hän toimi Kansaneläkelaitoksen Sosiaaliturvan tutkimuslaitoksen tutkijana (1980–1982). Kuopion yliopiston, sittemmin Itä-Suomen yliopiston sosiaalipolitiikan, erityisesti sosiaalityön professorina hän on toiminut vuodesta 1986. Kuopion yliopistossa hän osallistui hallinnollisiin tehtäviin, toimien laitoksen johtajana (1986–1998), dekaanina (1995–2001 ja 2004–2007), vararehtorina (1989–1994) ja hallituksen jäsenenä (1995–2001 ja 2007–2009). Hän toimi 2000–2003 myös Diakonia-ammattikorkeakoulun rehtorina. Hän on ohjannut 25 väitöskirjaa. Hän on ollut esitarkastajana ja/tai vastaväittäjänä 19 tapauksessa. Lisäksi hän on antanut tieteellisen asiantuntija-arvion 21 kertaa, pääasiassa professuuria täytettäessä.

Hän on toiminut Korkeakouluneuvoston jäsenenä (1993–1995), Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen jaoston jäsenenä (1995–1997 ja 2008–2012) sekä Euroopan tiedesäätiön (ESF) Sosiaalitieteiden pysyvän komitean (EFSS) jäsenenä (2009–2012). Hänen tutkimuskohteitaan ovat olleet kirkon toiminta sekä eläketurva ja sosiaalityö.[1] Hänen tutkimushankkeensa yhdessä tutkimusryhmän kanssa Kuopiossa ovat olleet "Suomalainen turvattomuus", Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto 1997 ja "Inhimillinen turvallisuus", Vastapaino 2000. Erityiskiinnostuksen kohteena hänellä on ihmiskäsitys, josta aiheesta hän on julkaissut pääteoksensa "Systemaattinen ihmiskäsitys", United Press Global 2014 ja "The Human System. A Systematic Conception of Human Being", UNIpress 2017.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Facta 2001, Täydennysosa 1990, WSOY 1990, s. 375.
  2. Pauli Niemelän jäähyväisluento. Sosnet.
Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.