Pauli Koskinen
Pauli Tapani Koskinen (16. maaliskuuta 1921 Jyväskylä[1] – 16. huhtikuuta 2003 Kouvola) oli suomalainen kuvanveistäjä.
Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koskisen vanhemmat olivat Toivo Koskinen ja Martta Koivistoinen. Hänen puolisonsa oli Maire Mirjam Hirvonen[1]. Heidän poikansa Pentti Koskinen oli Suomen paras uimahyppääjä 1960-luvulla. Koskinen opiskeli Taideteollisuuskoulussa 1944–1947 ja Suomen Taideakatemian koulussa 1947–1950. Valtion taiteilijaeläke Koskiselle myönnettiin 1974, ja hän työskenteli päätoimisena kuvanveistäjänä vuodesta 1950 alkaen.[1] Koskinen sai Pro Finlandia -mitalin vuonna 1971.
Taiteellinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koskisen teoksia oli ensimmäistä kertaa esillä vuonna 1945.[1] Hänet tunnetaan realistisista usein ihmishahmoja esittävistä pronssiveistoksistaan, joissa on vertauskuvallista sisältöä.[2] Monissa veistoksissaan Koskinen sovelsi lähinnä Wäinö Aaltoselta omaksumiaan tyyli- ja rotupiirteitä, jotka muutenkin hallitsivat suomalaista julkista veistotaidetta 1960-luvun alkupuolelle asti. Uran loppupuolella Koskisen figuratiiviset veistokset olivat ilmaisultaan pelkistetympiä.[3]
Koskisen tuotannossa on eniten sankarimuistomerkkejä, hautakiviä, muotokuvaveistoksia ja mitaleita, kuten Jyväskylä-mitali. Koskisen käyttämät materiaalit olivat pronssi, puu ja kivi. Koskinen teki paljon julkisia teoksia etenkin Jyväskylän ja Kouvolan seudulle.[2] Hänen tunnetuimpia töitään ovat Lentäjien muistomerkki Luonetjärvellä (1951), nuorta Minna Canthia esittävä patsas Jyväskylässä (1962) sekä Kouvolan kolmoset (1967) ja Ilmari Salmisen patsas (1988) Kouvolassa. Veistoksessa Leikkivät pojat on kaksi alastonta poikaa, joista toinen potkaisee palloa, jota toinen yrittää ottaa haltuunsa. Teoksessa on nähty liikunta-aatteen, suurten ikäluokkien ja sodanjälkeisen optimismin symboliikkaa. Urheiluaiheisena siinä ilmenee myös Wäinö Aaltosen Paavo Nurmen patsaan vaikutusta.[2]
Monet Koskisen veistoksista valettiin Halosten taiteilijasuvun valimossa Lapinlahdella. Koskinen vieraili usein Halosten Akkalansaaressa sijaitsevalla kesähuvilalla, joka toimi taiteilijoiden kokoontumispaikkana. Muita vierailijoita olivat muun muassa Aimo Tukiainen, Oskari Jauhiainen ja Esko Tirronen.[4]
Julkiset teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Robert Kiljanderin hautamuistomerkki, 1948
- Leikkivät pojat, 1951, Puistotori Jyväskylä
- Kuhmon kirkon honkareliefit, 1951
- Lentäjien muistomerkki, 1951, (yhdessä arkkit. J. Paatolan kanssa), Tikkakoski
- Äiti ja lapsi, Kalastaja, Kylvörukous ja Metsätyömies, 1957, kipsiveistoksia, Konneveden kirkko
- Reliefi Keski-Suomen ammattioppilaitos, 1957 (nyk. Gradia Harjun toimipiste), Sepänkatu 3, Jyväskylä[5]
- Leivonmäen sankaripatsas, 1959
- Konneveden sankaripatsas, 1959
- Kauppias ja apulainen, 1959, Kauppaoppilaitoksen piha Jyväskylä
- Rakentaja, kasvatus ja kauppa, 1961, reliefi, Jyväskylän kauppaseura
- Erik August Hagforsin muistomerkki, 1962, Jyväskylä
- Kylväjä, pronssireliefi, 1962, Jyväskylän seurakuntatalo
- Nuori uneksija, Minna Canthin patsas, 1962, Jyväskylän kirkkopuisto[5]
- Talvi- ja jatkosodan muistoksi tehdyt lisäykset Gunnar Finnen suunnittelemaan vapaussodan sankaripatsaaseen, 1963, Jyväskylä
- Toivakan sankaripatsas, 1963
- Reliefi, 1964, Kouvolan ammattikoulu
- Tiedon puu, 1965, Kouvolan lyseon piha
- Muistolaatta, 1965, Kouvolan ensimmäisen koulurakennuksen portaikkoon
- Kouvolan kolmoset, 1967, Kouvolan keskuspuisto
- Martti Korpilahden muistomerkki, 1947, Jyväskylän lounaispuisto[5]
- Kouvolan asema 100 vuotta -reliefi, 1975, Kouvola
- Kleio 1975, 1976, kipsireliefi, Lappeenrannan teknillinen yliopisto
- Pronssimuistolaatta, 1981, Kouvolan lyseo
- Sankaritaulut Koskenpään keskuskansakoulu, 1960, Korpilahden keskuskansakoulu, 1961, Jyväskylän kansakoulut, 1964
- Kultamitalijuoksija Ilmari Salmisen rintakuva, 1987, Kouvola
- Kultavääpeli Ilmari Salmisen juoksijapatsas, 1988, Kuntotalo II:n edusta, Kouvola
- Lukuisia mitaleja
Kuvia Pauli Koskisen teoksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Leikkivät pojat, 1953, Jyväskylä. -
Reliefi, 1957, Jyväskylä. -
Kauppias ja apulainen, 1959, Jyväskylä. -
Rakentaja, kasvatus ja kauppa, 1961, Jyväskylä. -
Nuori Minna Canth, 1962, Jyväskylä. -
Kylväjä, 1963, Jyväskylä. -
E. A. Hagforsin muistomerkki, 1963, Jyväskylä. -
Kouvolan kolmoset, 1965, Kouvola. -
Ilmari Salmisen juoksijapatsas, 1988, Kouvola. -
Matti Korpilahden muistomerkki, 1974, Jyväskylä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 141–142. Graface Jyväskylä, 2001. ISBN 951-98673-1-7.
- Kuvataiteilijamatrikkeli
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Heikki Ilmari Saarento (toim.): Suomen sotainvaliditaiteilijat 1997, s. 36-37. Koskinen, Pauli. Helsinki: Suomen Sotainvaliditaiteilijat ry, 1997. ISBN 951-97644-0-2.
- ↑ a b c Julkiset taideteokset Jyväskylässä, Pauli Koskisen esittely Viitattu 29.10.2009.
- ↑ Julkiset taideteokset Jyväskylässä, Minna Canthin veistoksen esittely. Viitattu 29.10.2009.
- ↑ Riitta Mäki: Pronssisen taiteen tekijät. Taidevalajien ammatillinen identiteetti sekä taidevalajien ja kuvanveistäjien välinen yhteistyö suomalaisissa taidevalimoyrityksissä 1900-luvulla. Latautuva PDF. Viitattu 29.10.2009.
- ↑ a b c Jyväskylän julkisia taideteoksia ja taidekokoelmia Viitattu 29.10.2009.