Paul Krogius vanhempi
Paul Krogius vanhempi (19. helmikuuta 1689 Kakkinen, Johannes – 17. marraskuuta 1762 Pieksämäki) oli suomalainen pappi.[1]
Paul Krogius vanhemman isä oli kappalainen Paul Krogius ja äiti Maria Ulvichius. Hänen puolisonsa vuodesta 1723 oli Katarina Vadsten (k. 1763). Porvoon piispa Paul Krogius nuorempi (1724–1792) oli heidän poikansa. Paul Krogius vanhempi tuli ylioppilaaksi Turkuun 1709 ja otti seuraavana vuonna vapaaehtoisena krenatöörinä osaa Viipurin puolustukseen venäläisiä vastaan. Kaupungin antautumisen jälkeen konsistori vihki hänet papiksi ja lähetti Kakkisiin kappalaiseksi. Sieltä pitäen hän auttoi Suomen kenraalikuvernööri Karl von Nierothia salaisilla tiedonannoilla. Paettuaan 1712 Turkuun hänet vihittiin siellä uudestaan papiksi ja hän toimi mm. sotapappina. Krogius siirtyi Ruotsiin 1716, missä hän toimi pappina ja opiskeli samalla Uppsalassa. Suomeen hän palasi 1722, Porvoon kappalainen hänestä tuli 1724 ja Säämingin kirkkoherra 1728. Siellä hän toimi muun muassa lukutaidon edistämisen hyväksi. Krogius pakeni uuden sodan tieltä perheineen Ruotsiin ja Säämingin jouduttua Turun rauhassa venäläisille hänestä tuli Pieksämäen kirkkoherra 1743, mitä tehtävää hän hoiti 19 vuotta.[1][2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Heikinheimo, Ilmari (toim.): Suomen elämäkerrasto, s. 410. Helsinki: WSOY, 1955.
- ↑ Kotivuori, Yrjö: Paul Krogius. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Viitattu 12.4.2014.