Parikkalan rautatieasema

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Parikkala
Parikkala railway station.jpg
Perustiedot
Lyhenne Par
Rataosa Kouvola–Joensuu,
Huutokoski–Parikkala
Sijainti 61°33′31″N, 029°30′08″E
Osoite Parikkalantie 12, 59100 Parikkala
Kunta Parikkala
Avattu 1. helmikuuta 1908
Liikenne
Operaattori(t) VR-Yhtymä
Kaukoliikenne HelsinkiJoensuu
Taajamajunat Savonlinna–Parikkala
Tavaraliikenne kyllä
Muut tiedot junakohtauspaikka,
risteysasema
Asemarakennus
Tyyppi puurakenteinen asemarakennus
Lipunmyynti Lippuautomaatti

Parikkalan rautatieasema (lyh. Par, ratakm 387+302) on rautatieliikennepaikka Parikkalan kunnassa Suomen rataverkolla Karjalan radalla.

Varhaiset vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alun perin Parikkalan asema oli väliasema Elisenvaaran–Savonlinnan radalla, se rakennettiin Bruno Granholmin laatimien V luokan C-tyypin aseman piirustusten perusteella Parikkalan kirkosta pari kilometriä pohjoiseen Kangaskylään, lähelle Simpelejärven itärantaa. Samoja piirustuksia käytettiin myös mm. Putikon asemalla.

Asemarakennus paloi vuonna 1917, kaatuneesta öljylampusta syttyneessä tulipalossa. Uusi asema valmistui jo samana vuonna Thure Hellströmin piirustuksiin perustuen, jotka tehtiin Rantasalmen ja Joroisten (peilikuvana) asemarakennuksia varten. Parikkalan ensimmäisenä asemapäällikkönä toimi Matti Noa Alve, vuoteen 1932 saakka.

Sotien jälkeinen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elisenvaaran risteysasema jäi luovutetulle alueelle, mutta tavaraliikenne Parikkalasta Neuvostoliittoon alkoi heti sodan jälkeen 1945. Vuonna 1947 rakennettiin yhdysrata Simpeleeltä Lappeenrannan–Elisenvaaran radan varrelta Parikkalaan.

Henkilöliikenne entisellä Elisenvaaran radalla Suomen puolella Tiviän laiturivaihteelle, jonne matkaa oli Parikkalasta vain kolme kilometriä, lopetettiin 1948. Parikkalan rautatieasema jatkoi silti raja-asemana Neuvostoliittoon päin vielä kymmenen vuotta. Asemalla junien päihin lisättiin lisävaunut, joissa olivat Suomessa tarvitut sivupuskimet ja Neuvostoliitossa käytössä olleet automaattikytkimet. Elisenvaaran ja Parikkalan välinen rataosa on sittemmin purettu, mutta mm. ratapenkka ja -leikkaukset sekä Tiviän laiturivaihteen lastauslaituri ovat jäljellä.

Asemarakennusta laajennettiin 1949. Parikkala muuttui uudelleen merkittäväksi risteysasemaksi, kun Karjalan radan jatkoyhteys Joensuuhun avattiin joulukuussa 1966, ensin Onkamoon 93 kilometrin päähän. Henkilöliikenne radalla alkoi toukokuussa 1967.

Parikkalan asema nykyään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asema-alueella rakennettiin alikulkutunneli 1980, sotien jälkeen vetureiden kääntämiseksi asema-alueen kaakkoispuolelle rakennettu kolmioraide purettiin tarpeettomana Karjalan radan sähköistyksen yhteydessä 1987, Parikkalan kohdalle sähköistys tuli 1985. Asemalla otettiin käyttöön junien kauko-ohjaus 2005 ja lipunmyynti päättyi samalla. Asemarakennus ja tavarasuojarakennus myytiin yksityiskäyttöön 2007.

Parikkalan liikennepaikka on silti yhä risteysasema, jossa sähköistetystä rataosasta Kouvola–Joensuu erkanee sähköistämätön rataosa Huutokoski–Parikkala. Liikennepaikalla pysähtyvät kaikki Helsingin ja Joensuun välillä liikennöivät kaukojunat, lukuunottamatta junaa IC 7. Parikkalan asema on myös Parikkalan ja Savonlinnan välillä liikennöivien taajamajunien toinen pääteasema.

Parikkalan rautatieasemalla on toiminut vuoden 2009 puolivälistä ravintola, joka palvelee niin matkustajia kuin paikkakuntalaisiakin.

Junien lähtöraiteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[1]

  • Raiteelta 1 liikennöidään Joensuuhun.
  • Raiteelta 2 liikennöidään Helsinkiin. Kaksi aamuvuoroa lähtee kuitenkin raiteelta 1.
  • Raiteelta 3 liikennöidään Savonlinnaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Iltanen, Jussi: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat, s. 329. Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3.
  • Juvonen, Jaana: Parikkalan historia, s. 469–471. Parikkalan kunta, 1996. ISBN 952-90-7806-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]