Pariisin ilmailunäyttelyn lento-onnettomuus 1973

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pariisin ilmailunäyttelyn lento-onnettomuus 1973
Onnettomuuskone näytöslennolla päivää ennen onnettomuutta.
Onnettomuuskone näytöslennolla päivää ennen onnettomuutta.
Yhteenveto
Päivämäärä 3. kesäkuuta 1973
Onnettomuustyyppi rakenteen ylikuormitus ja hajoaminen
Tapahtumapaikka Goussainville, Ranska
  49°01′33″N, 002°28′28″E
Lähtöpaikka Le Bourget’n lentoasema
Määränpää Le Bourget’n lentoasema
Kuolleita 14 (8 maassa)
Loukkaantuneita 28 (maassa)
Eloonjääneitä 0
Lentokone
Konetyyppi Tupolev Tu-144S
Lentoyhtiö Tupolev
Rekisteritunnus СССР-77102
Matkustajia 0
Miehistöä 6

Pariisin ilmailunäyttelyn lento-onnettomuus 1973 tapahtui 3. kesäkuuta 1973, kun näytöslennolla olleen Tupolev Tu-144S:n rakenne ylikuormittui ja hajosi ja kone syöksyi maahan Goussainvillessä lähelle Pariisin Le Bourget’n lentoasemaa. Lento oli osa Pariisin ilmailunäyttelyn lentonäytöstä. Maahansyöksyssä kuolivat kaikki kuusi miehistön jäsentä sekä kahdeksan ihmistä Goussainvillessä,[1] ja lisäksi 28 ihmistä loukkaantui.[2] Onnettomuuspaikka oli vain muutaman kilometrin päässä paikasta, johon Air Francen lennolla 4590 ollut Concorde syöksyi vuonna 2000.[3]

Onnettomuuden syystä ei ole täyttä varmuutta. Erään teorian mukaan Tu-144:n miehistö ei tiennyt, että näytöstä oli lähetetty kuvaamaan ranskalainen Mirage-hävittäjä. Väitetään, että Mirage tuli liian lähelle, jolloin Tu-144:n miehistö joutui tekemään väistöliikkeen, joka lopulta johti onnettomuuteen.[4] Toisaalta on myös väitetty onnettomuuden johtuneen siitä, että miehistö yritti tehdä näyttävämmän lennon kuin näytöksessä niin ikään mukana ollut Concorde, mutta teki liikkeitä, joita koneen rakenne ei kestänyt.[1]

Lentokone ja miehistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onnettomuuskone oli toinen valmistettu Tupolev Tu-144S (rekisteritunnus СССР-77102, valmistenumero 01-2), ensimmäinen varsinaisen tuotantomallin kone ja kaikkiaan kolmas Tu-144.[5] Se oli lentänyt ensilentonsa 20. maaliskuuta 1972,[6] ja sillä oli ennen onnettomuutta lennetty noin 200 tuntia.[5]

Koneen mukana Pariisissa oli kuusihenkinen miehistö. Miehistöön kuuluivat kapteeni Mihail V. Kozlov[7] perämies Valeri M. Moltšanov,[8] suunnistaja G. N. Baženov, koelento-ohjelman johtaja V. N. Benderov, vanhempi insinööri B. A. Pervuhin ja lentoinsinööri A. I. Dralin.[2] Heistä Kozlov ja Benderov olivat olleet mukana Tu-144:n ensilennolla.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kennedy, Charles: Supersonic Soviet Style. Airliner World, syyskuu 2017, s. 22–29. Key Publishing. ISSN 1465-6337. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Accident description Aviation Safety Network. Viitattu 10.9.2018. (englanniksi)
  2. a b Once Upon a Time Kommersant. Arkistoitu 12.10.2012. Viitattu 10.9.2018. (englanniksi)
  3. Airliner World, syyskuu 2017, s. 26
  4. Zarahovitš, Juri: The Concordski 7.8.2000. Moskova: Time. Viitattu 10.9.2018. (englanniksi)
  5. a b Airliner World, syyskuu 2017, s. 27
  6. Туполев Ту-144 – Бортовой №: СССР-77102 Russianplanes.net. Viitattu 11.9.2018. (venäjäksi)
  7. a b Airliner World, syyskuu 2017, s. 25
  8. Tu-144 crash investigation. Flight International, 14.6.1973, 103. vsk, nro 3353, s. 908. IPC Business Press. Lehden verkkoversio (PDF). Viitattu 10.9.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä ilmailuun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.