Siirry sisältöön

Parfleche

Wikipediasta
Lakotojen parflecheja Kansallisessa intiaanimuseossa Wahsingtonissa.

Parfleche on nimi Pohjois-Amerikan intiaanien parissa käytetyille biisonin raakanahasta valmistetuille säilytyslaukuille.

Parfleche on etenkin tasankointiaanien parissa yleinen säilytyslaukku, joka valmistetaan muokkaamattomasta biisoninnahasta. Muokkaamaton eli raakanahka käytetään nylkemisen ja puhdistamisen jälkeen sellaisenaan. Biisonin raakanahka oli tärkeä materiaali tasankointiaanien asuttamilla tasangoilla, joilla ei kasva paljon puuta.[1]

Nimi parfleche on juonnettu ranskankielisistä sanoista parer (torjua, kääntää sivuun) ja flèche (nuoli). Termi on saattanut alkujaan viitata pikemminkin intiaanien käyttämiin biisoninnahkaisiin kilpiin. Myöhemmin termin merkitys laajentui, sitä käytettiin viittaamaan raakanahkaan materiaalina ja myöhemmin kaikista siitä valmistetuista esineistä. Edelleen myöhemmin parfleche vakiintui tarkoittamaan nimenomaan raakanahasta valmistettuja taiteltuja säilytyslaukkuja. Aikanaan sillä on tarkoitettu tietyn tyyppistä laukkua, mutta nykyaikana sitä on käytetty myös minkä tahansa mallisista raakanahkaisista säilytyslaukuista.[1]

Parfleche esiintyi monissa eri muodoissa käyttötarkoituksesta riippuen. Tasankointiaanit käyttivät usein taitelaukkuja, jotka valmistettiin yksinkertaisesti taittelemalla nahka ja sitomalla se kiinni nahkahihnoilla. Niiden ohella valmistettiin sylinterimäisiä laukkuja. Jälkimmäiiä käytettiin esimerkiksi päähineiden, sulkien ja uskonnollisten esineiden säilyttämiseen. Näiden löisäksi tehtiin pieniä kirjekuoren tai muunmallisia laukkuja hyvin monenlaisten tavaroiden säilyttämiseen. Parfleche koristeltiin usein geometrisilla kuvioilla.[1]

  1. a b c Rani-Henrik Andersson, Riku Hämäläinen ja Saara Kekki: Intiaanikulttuurien käsikirja : Kulttuurin, historian ja politiikan sanastoa, s. 96–97, 111. Gaudeamus Helsinki University Press, 2013. ISBN 978-952-495-284-2