Panu Tuomi

Panu Tuomi esiintymässä WSOY:n runokavalkadissa Mediatorilla Aleksis Kiven ja Suomalaisen kirjallisuuden päivänä 2010.

Panu Tuomi (s. 30. kesäkuuta 1968 Tampere) on suomalainen runoilija. Tuomi debytoi runoilijana 1995 kokoelmalla Iris, ja häneltä on vuoteen 2005 mennessä ilmestynyt kuusi runoteosta kahden vuoden välein. Tuomi opiskeli Tampereen yliopistossa 1991–1995 yleistä kirjallisuutta, filosofiaa ja taidehistoriaa, mutta jättäytyi Iriksen ilmestyttyä vapaaksi kirjailijaksi. Tuomi mainitsee hengenheimolaisikseen Eeva-Liisa Mannerin, Anna Ahmatovan, Dylan Thomasin ja Franz Kafkan.^lähde?

Teokset

• Iris. Porvoo: WSOY, 1995 ISBN 951-0-20681-4
• Karkausvuoden laulut. Porvoo: WSOY, 1997 ISBN 951-0-22221-6
• Kuningasvesi. Porvoo: WSOY, 1999 ISBN 951-0-23856-2
• Melisma. Porvoo: WSOY, 2001 ISBN 951-0-25932-2
• Pyhän Vituksen tauti. Helsinki: WSOY, 2003 ISBN 951-0-28240-5
• Vaaleanpunainen ilmestyskirja. Helsinki: WSOY, 2005 ISBN 951-0-31372-6
• Einsteinin viimeiset sanat. Helsinki: WSOY, 2008 ISBN 978-951-0-33998-5
• Jerusalemin syndrooma. Helsinki: WSOY 2010 ISBN 978-951-0-36727-8
• Sylviuksen uurre. Helsinki: WSOY 2012 ISBN 978-951-0-39306-2
• Hiekkalinnojen alkemia. Helsinki: WSOY, 2016. ISBN 978-951-0-41593-1.

Aiheesta muualla

• Sitaatteja aiheesta Panu Tuomi Wikisitaateissa
• Kokoelmasta Vaaleanpunainen ilmestyskirja runouden vuosikirja Motmotissa