Panssarivyölisko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Panssarivyölisko
Cordylus cataphractus by OpenCage.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Silmälläpidettävä [1]

Silmälläpidettävä

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Lahko: Suomumatelijat Squamata
Osalahko: Skinkkimäiset Scincomorpha
Heimo: Vyöliskot Cordylidae
Alaheimo: Cordylinae
Suku: Ouroborus
Stanley et al., 2011
Laji: cataphractus
Kaksiosainen nimi

Ouroborus cataphractus
(Boie, 1828)

Synonyymit
  • Cordylus cataphractus Boie, 1828[1]
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Panssarivyölisko Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Panssarivyölisko Commonsissa

Panssarivyölisko[2] (Ouroborus cataphractus) on vyöliskojen heimoon kuuluva liskolaji. Se elää vain Etelä-Afrikan aavikoilla. Lisko puolustautuu kiertämällä ruumiinsa tiukalle kerälle.

Laji luokiteltiin aikaisemmin vyöpyrstöliskojen sukuun (Cordylus), mutta nykyään sitä pidetään oman sukunsa Ouroborus ainoana lajina. Suku on saanut kreikaksi hännänsyöjää tarkoittavan nimensä erikoisen puolustustapansa mukaan. Nimi viittaa ikivanhaan Ouroboros-symboliin, jossa käärme tai lohikäärme syö omaa häntäänsä.[3]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panssarivyölisko kerälle kiertyneenä.

Panssarivyöliskon niskaa, ruumista, häntää ja jalkoja peittävät kovien, sarvimaisten suomujen piikkirivit. Sen keskimääräinen pituus kuonosta peräaukkoon mitattuna on 7,5–9 senttiä ja enimmäispituus 10,5 senttiä. Koiraat ovat naaraita suurempia. Häntä on yhtä pitkä tai hieman lyhyempi kuin liskon ruumis. Sen vanttera ja litteä ruumis vaihtelee väriltään likaisen kellertävänruskeasta oljenkeltaiseen. Sillä on keltainen kaula ja tummanruskeita täpliä. Panssarivyölisko voi vaaratilanteessa pudottaa piikkien ympäröimän häntänsä, joka kasvaa hitaasti takaisin. Koska häntä on tärkeä osa sen puolustusasentoa, se pudottaa sen vain viimeisenä vaihtoehtona.[4][5]

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panssarivyölisko on sosiaalinen ja muodostaa enintään 60 yksilön ryhmiä, jotka voivat viettää pitkiä aikoja samassa kallionhalkeamassa, mikä on epätavallista liskoilla. Ryhmät koostuvat yleensä parista aikuisesta sekä esiaikuisista ja poikasista.[3][4][5]

Levätessään kallionhalkeamassa panssarivyölisko on piikikkäiden suomujen takia lähes mahdoton saada pois suojastaan. Kun vaara uhkaa kallionhalkeaman ulkopuolella, lisko pakenee takaisin piiloonsa. Jos saalistaja tai ihminen kuitenkin saa hitaasti juoksevan panssarivyöliskon kiinni, se puolustautuu kiertämällä ruuminsa tiukalle kerälle ja tarttumalla kiinni häntäänsä leuoillaan. Sen piikit estävät saalistajia nielemästä liskoa tai tarttumasta siihen. Puolustusasento suojaa liskon pehmeää, haavoittuvaista vatsapuolta.[2][3][4][5]

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panssarivyölisko käyttää ravinnokseen runsaasti hyönteisiä, jotka viihtyvät seudun kukilla. Termiitit ovat sen tärkeintä ravintoa, mutta se syö myös kaksoisjalkaisia, skorpioneja ja kasvisainesta.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tolley, K.A., Alexander, G.J., Pietersen, D., Conradie, W. & Weeber, J.: Ouroborus cataphractus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-1. 2022. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 22.7.2022. (englanniksi)
  2. a b Cheshire, Gerard: Tiikeri ja gaviaali: Eläinsanakirja, s. 105. Suomentanut Hyrkkö, Sakari. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-32614-5.
  3. a b c Stanley, Edward: Ouroborus American Museum of Natural History. Viitattu 12.7.2018. (englanniksi)
  4. a b c d Armadillo girdled lizard (Cordylus cataphractus) Wildscreen Arkive. Wildscreen. Viitattu 12.7.2018. (englanniksi)
  5. a b c Bouchard, Kylie: Cordylus cataphractus (Armadillo Girdled Lizard) Animal Diversity Web. 2009. Viitattu 12.7.2018. (englanniksi)
Tämä matelijoihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.