Pan-Eurooppa Instituutti
 |
Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Pan-Eurooppa Instituutti (PEI) (englanniksi Pan-European Institute) on Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa toimiva tutkimusinstituutti. PEI keskittyy talouden ja yhteiskunnan muutosten tutkimiseen sekä seurantaan erityisesti Itämeren talousalueella ja EU:n itäisissä rajanaapureissa.
Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
PEI on hallinnollisesti osa Turun kauppakorkeakoulun Markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitosta. Instituutissa työskentelee noin 10 tutkijaa, joista pääosa toimii projektirahoituksella. Yksikköä johtaa Turun yliopiston kauppakorkeakoulun professori Kari Liuhto[1].
Neuvoa-antava elin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pan-Eurooppa Instituutin toimintaa tukee neuvoa-antava elin, joka koostuu puheenjohtajasta ja yhdeksästä jäsenestä. Instituutin neuvoa-antava elin koostui maaliskuussa 2024 seuraavista henkilöistä[1]:
Puheenjohtaja:
Juhani Wihanto, toimitusjohtaja, Wihanto Group
Jäsenet:
- Matti Anttonen, valtiosihteeri, Ulkoministeriö
- Erik Helin, toimitusjohtaja, Specta
- Urpo Kivikari, professori (emeritus), Turun kauppakorkeakoulu
- Henrik Lax, MEP 2004-2009
- Paula Lehtomäki, pääsihteeri, Pohjoismaiden ministerineuvosto
- Maarit Lindström, johtaja ja pääekonomisti, Metsäteollisuus ry
- Olli Pohjanvirta, hallituksen puheenjohtaja, Nurminen Logistics
- Aleksi Randell, toimitusjohtaja, Rakennusteollisuus RT ry
- Seppo Remes, työelämäprofessori, Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
PEI aloitti toimintansa yksityisen aloitteen ja varainkeruun pohjalta vuoden 1987 syksyllä. Yksikön toiminta alkoi nimellä Itäkaupan tutkimus- ja koulutusyksikkö.
Itäkaupan tutkimus- ja koulutusyksikön tutkimuksen ja opetuksen kohteina olivat Euroopan sosialistiset taloudet ja sen aikainen Neuvostoliitto. Yksikön perustamisesta lähtien tutkimuksen ja opetuksen keskeisenä kohteena on ollut myös Itämeren alueen talous. Ensimmäiset luennot aihepiiristä pidettiin lukuvuonna 1986-1987, jolloin myös käynnistyi yksikön tutkimustoiminta.
Hieman Itäkaupan tutkimus- ja koulutusyksikön perustamisen jälkeen syntyi Eurooppa-instituutti. Kahden yksikön yhdistäminen alkoi näyttää järkevältä sosialismin jäätyä historiaan Euroopassa. Itäkaupan tutkimus- ja koulutusyksikkö ja Eurooppa-instituutti yhdistyivät Pan-Eurooppa Instituutiksi 1990-luvun lopulla.
Vuosina 1987-2003 yksikön johtajana toimi professori Urpo Kivikari. Professori Kivikarin eläköidyttyä professori Kari Liuhto kutsuttiin Pan-Eurooppa Instituutin johtajaksi Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta syksyllä 2003.
Vuonna 2015 Pan-Eurooppa Instituutti palkittiin Eurooppa-palkinnolla[2], jonka myönsi Eurooppasäätiö (nykyisin osa Turun Yliopistosäätiötä[3]).
Pan-Eurooppa Instituutti juhlisti 30. juhlavuottaan vuonna 2017 järjestämällä korkeatasoisen seminaarin nimeltä ”Russian enigma – Decoding mysteries and turning them into business opportunities”[4].
Tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Reilun kolmen vuosikymmenen aikana PEI on tehnyt kymmeniä tilaustutkimuksia, joita on rahoittanut muun muassa Euroopan unioni, Suomen pääministerin kanslia, ministeriöt ja Suomen Akatemia[5]. Tutkimustoiminnan ohella Pan-Eurooppa Instituutin asiantuntijat ovat olleet mukana kehittämässä useiden entisten neuvostotasavaltojen talousjärjestelmiä. Esimerkkinä voidaan mainita professori Kari Liuhton osallistuminen Venäjän hallitukselle tehtyyn 2020-strategiatyöhön.
PEI on harjoittanut tiivistä tutkimusyhteistyötä Centrum Balticum -säätiön kanssa syksystä 2011 lähtien, jolloin professori Liuhto aloitti säätiön osa-aikaisena johtajana[6].
Pan-Eurooppa Instituutin tutkimus painottuu seuraavaan 5 aihealueeseen[5]:
- Talouden ja liike-elämän kehitys Itämeren talousalueella (painopisteenä meriteollisuusklusterin kehitys)
- EU:n ja Venäjän taloudelliset suhteet
- Ulkomaisten suorien investointien virta Venäjälle ja ulos Venäjältä
- Yhteiskunnallis-taloudellinen kehitys Euroopassa ja sen naapurustossa
- Yritysten kehittyminen EU:ssa ja unionin itäisissä rajanaapureissa
Alla muutamia esimerkkejä PEI:n tutkimushankkeista:
- Kappas – Kauppapolitiikan asiantuntijoita ja osaamista Suomeen[7] (2019–2022): Hankkeen tavoitteena on lisätä kauppapolitiikan opetusta Suomessa, järjestää aiheeseen liittyvää yrityskoulutusta sekä tuottaa tieteellistä tutkimusta kauppapolitiikan nykytilasta ja tulevasta kehityksestä. Hankkeen rahoittaa Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT) -säätiö.
- Ecoprodigi[8] (2017–2020): Tämän hankkeen tavoitteena oli lisätä meriteollisuuden ekotehokkuutta Itämeren alueella digitalisaation tarjoamien ratkaisujen avulla. Tässä EU:n rahoittamassa hankkeessa toimi yhteistyössä 21 kumppania viidestä eri Itämeren maasta. PEI oli hankkeen pääkoordinaattori.
- DigiPro[9] (2016–2018): Hankkeen aikana kehitettiin ennakoivia projektinohjausratkaisuja yritysten käyttöön. Projekti oli Turun kauppakorkeakoulun, Lappeenrannan teknillisen yliopiston sekä neljän pk-yrityksen rinnakkaishanke.
- MNEmerge[10] (2014–2016): Tässä EU:n rahoittamassa hankkeessa selvitettiin, miten monikansalliset yritykset voivat toiminnallaan edesauttaa globaalien kehityshaasteiden ratkaisemista. Hankkeessa tehtiin kenttätutkimusta Brasiliassa, Ghanassa ja Intiassa. Hankkeessa tutkittiin muun muassa, millaisia sosioekonomisia vaikutuksia monikansallisten yritysten toiminnalla on kehittyvissä maissa sekä kuinka yhteistyötä yritysten ja päätöksentekijöiden välillä voitaisiin vahvistaa vastuullisen liiketoiminnan edistämiseksi.
- Russia's final energy frontier – Sustainability challenges of the Russian Far North (2014–2016): Hankkeessa tarkasteltiin, miten energiapolitiikka muotoutuu Venäjän pohjoisilla alueilla maan sisäisten tekijöiden, kansainvälisten yritysten ja kansainvälisen politiikan vuorovaikutuksena. Lisäksi tutkittiin sitä, millaisen aseman paikallisten yhteisöjen sosioekonominen kehitys ja ympäristövastuu saavat tässä politiikassa. Hanke toteutettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston ja japanilaisen tutkijaryhmän kanssa.
- SmartComp[11] (2012–2013): Tässä EU-hankkeessa selvitettiin Itämeren meriteollisuusklusterin nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä Latviassa, Suomessa ja Virossa.
- Venäjän innovaatiosysteemin kansainvälinen ulottuvuus (2011–2014): Tutkimusprojektin päätavoitteena oli tarkastella kansainvälisten yhteyksien ja verkostojen käyttöä sekä niiden vaikutusta venäläiseen innovaatiosysteemiin.
- Wider Europe – Regional Security Report (2010–2011): Pan-Eurooppa Instituutti seurasi itäisen Keski-Euroopan, Etelä-Kaukasuksen ja Keski-Aasian turvallisuuskehitystä. Raportit olivat osa ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyön puitteissa rahoittamaa tutkimushanketta Security and Development Research within the Wider Europe Initiative Security Cluster.
Opetus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
PEI:n tekemä tutkimus on perustana yksikön tarjoamalle opetukselle Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa. PEI tarjoaa kolme luentokurssia, jotka ovat osa kansainvälisen liiketoiminnan aineen opetustarjontaa:
- Business in the Baltic Sea Region[12]: kurssilla käydään läpi Itämeren talousalueen ja alueen liiketoimintaympäristön kehitystä. Kurssi luennoidaan englanniksi.
- Doing Business in Wider Europe[13]: kurssilla tutustutaan liiketoimintaan Laajemmassa Euroopassa eli Euroopassa ja sen lähinaapurustossa. Kurssi on englanninkielinen.
- Kauppapolitiikka kansainvälisessä liiketoiminnassa[14]: tällä suomenkielisellä kurssilla käsitellään kauppapolitiikan murrosta ja sen vaikutuksia liiketoimintaan.
Itämeren alueen keskustelun aktivoiminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuodesta 2004 lähtien PEI on julkaissut Itämeren alueeseen keskittyvää lehteä ”Baltic Rim Economies”[15]. Lehteä jaetaan kymmenille tuhansille lukijoille yli 80 maassa. Lehteen on kirjoittanut noin 3000 asiantuntijaa. Asiantuntijoiden joukossa on muun muassa EU-komissaareja (ml. Jean-Claude Juncker, José Manuel Barroso), ministereitä, diplomaatteja, kaupunginjohtajia, liikemiehiä, toimittajia ja tutkimusmaailman edustajia. Lehti on lukijoilleen ilmainen ja lehden jakelulistalle voi liittyä Baltic Rim Economies[15] -lehden sivuilta.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Pan-Eurooppa Instituutin yhteystiedot utu.fi. Viitattu 29.5.2020.
- ↑ Eurooppa-palkinto Pan-Eurooppa Instituutille ja Schuman-seuralle ts.fi. 8.5.2015. Turun Sanomat. Viitattu 29.5.2020.
- ↑ Eurooppasäätiö sulautuu Turun yliopistosäätiöön aamuset.fi. 27.5.2015. Aamuset. Viitattu 29.5.2020.
- ↑ Sidosryhmäyhteistyö Pan-Eurooppa Instituutissa utu.fi. Arkistoitu 30.8.2020. Viitattu 29.5.2020.
- ↑ a b Tutkimus ja opetus Pan-Eurooppa Instituutissa utu.fi. Arkistoitu 26.7.2020. Viitattu 29.5.2020.
- ↑ Taloustuntija Centrum Balticumin johtoon Yle Uutiset. 20.5.2011. Viitattu 29.5.2020.
- ↑ Pan-Eurooppa Instituutin uusi hanke kehittää kauppapolitiikan osaamista Suomessa utu.fi. Viitattu 29.5.2020.
- ↑ Home Ecoprodigi. Viitattu 29.5.2020. (englanniksi)
- ↑ DigiPro-hankkeen loppuraportti on julkaistu utu.fi. Viitattu 29.5.2020.
- ↑ MNEmerge MNEmerge. Viitattu 29.5.2020. (englanniksi)
- ↑ SmartComp cb-smartcomp.eu. Viitattu 29.5.2020. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Turun yliopiston opinto-opas: KV23 Business in the Baltic Sea Region opas.peppi.utu.fi. Turun yliopisto. Viitattu 29.5.2020.
- ↑ Turun yliopiston opinto-opas: KV27 Doing Business in Wider Europe opas.peppi.utu.fi. Turun yliopisto. Viitattu 29.5.2020.
- ↑ Turun yliopiston opinto-opas: KVS16 Kauppapolitiikka kansainvälisessä liiketoiminnassa opas.peppi.utu.fi. Turun yliopisto. Viitattu 29.5.2020.
- ↑ a b Baltic Rim Economies sites.utu.fi. Viitattu 29.5.2020.