Pamidronihappo
| |
Pamidronihappo
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| (3-amino-1-hydroksi-1-fosfonopropyyli)fosfonihappo | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | M05 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C3H11NO7P2 |
| Moolimassa | 235,068 |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | ? |
| Proteiinisitoutuminen | 54 %[1] |
| Metabolia | Ei metaboloidu |
| Puoliintumisaika | n. 27 h[1] |
| Ekskreetio | Renaalinen |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | Injektio |
Pamidronihappo eli pamidronaatti (C3H11NO7P2) on toisen sukupolven bisfosfonaattilääkeaine, jota käytetään Pagetin taudin ja eräiden syöpätautien hoidossa luustovaurioiden ehkäisyyn ja hoitoon.
Vaikutusmekanismi, käyttö ja sivuvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pamidronihappo estää luun resorptiota sitoutumalla luun hydroksiapatiittiin ja estämällä luuta hajottavien osteoklastien toimintaa. Toisin kuin monia muita bisfosfonaattilääkkeitä, pamidronihappoa ei ole hyväksytty osteoporoosin hoitoon, mutta sitä käytetään suonensisäisesti annosteltuna Pagetin taudin, syöpäkasvainten aiheuttaman korkean veren kalsiumpitoisuuden eli hyperkalsemian sekä myelooman ja rintasyövän aiheuttamien luustomuutosten ehkäisemiseen ja korjaamiseen.[1][2][3][4][5]
Pamidronihapon aiheuttamia sivuvaikutuksia voivat olla kuumeilu ja flunssan kaltaiset oireet, väsymys, pääkipu, hypokalsemia, huonovointisuus ja oksentelu ja anoreksia.[6] Pamidronihappo, kuten useat muutkin bisfosfonaattilääkkeet, voi aiheuttaa leuan osteonekroosia. Lisäksi haittana pamidronihappolääkityksellä voi olla suun kuivuminen ja huonontunut makuaisti.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Pamidronate DrugBank. Viitattu 20.12.2012. (englanniksi)
- ↑ Robert A. Adler: Osteoporosis: Pathophysiology and Clinical Management, s. 471. Springer, 2009. ISBN 978-1-934115-19-0. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 20.12.2012). (englanniksi)
- ↑ Harri Hämäläinen ja Markku Kauppi: Osteoporoosin lääkehoito Terveyskirjasto. Duodecim. Viitattu 20.12.2012. [vanhentunut linkki]
- ↑ Tukihoidot myeloomassa Suomen Hematologiyhdistys. Arkistoitu 10.4.2014. Viitattu 20.12.2012.
- ↑ Michael Clinton Perry: The Chemotherapy Source Book, s. 388. Lippincott Williams & Wilkins, 2008. ISBN 978-0781773287. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 20.12.2012). (englanniksi)
- ↑ Christiane L. Brownell,Nancy Priff: Nursing 2009, s. 960. Lippincott Williams & Wilkins, 2008. ISBN 978-0781788830. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 20.12.2012). (englanniksi)
- ↑ Herlofson Bente Brokstad, Løken Kristine & Støre Geir: Modernin syöpähoidon suun alueen komplikaatiot. Suomen Hammaslääkärilehti, 2012, nro 3.