Pallomehiparta
| Pallomehiparta | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Streptophyta |
| Kaari: | Versokasvit Embryophyta |
| Alakaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Yläluokka: | Euphyllophyta |
| Luokka: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alaluokka: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Ylälahko: | Rosanae |
| Lahko: | Saxifragales |
| Heimo: | Maksaruohokasvit Crassulaceae |
| Suku: | Mehiparrat Jovibarba |
| Laji: | globifera |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Pallomehiparta (Jovibarba globifera) on maksaruohokasvien (Crassulaceae) heimoon kuuluvan mehipartojen suvun monivuotinen ruoho. Sen ulkonäkö muistuttaa mehitähtiä ja on niille läheistä sukua.[3]
Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varsi ja lehdet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pallomehiparta kasvattaa puolipallomaisen lehtiruusukkeen, jonka halkaisija on noin 2,5–4 senttimetriä. Sen lehtien mehevissä lehtilavoissa on karvoitusta. Muodoltaan lehdet ovat vastapuikeita, suippokärkisiä ja kärjistä usein punertavia. Lehtilaidat ovat ehyitä.[3]
Kukat ja hedelmät [muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pallomehiparran kukinnon kukintoranka on 10–20 senttimetriä korkea, ja se on vastapuikeiden lehtien peittämä. Kukka on noin yhden senttimetrin levyinen ja väriltään vaalea. Kukan teriö on säteittäinen ja kellomainen. Terälehtien pituus on 15–20 millimetriä ja niiden reunoissa on karvoitusta. Heteiden määrä on 12. Emit ovat erilehtisiä ja niitä on kuusi. Hedelmässä on monisiemenisiä tuppiloita kuusi yhdessä. Pallomehiparta kuolee kukkimisen jälkeen.[3]
Kasvupaikat ja levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pallomehiparta kasvaa kalloilla ja kivikoissa paahteisilla ja kuivilla kasvupaikoilla. Se leviää kasvullisesti rönsyjen avulla. Se on hidaskasvuinen ja kukkii harvoin. Sen pallomaiset lehtiruusukkeet irtoavat helposti ja juurtuvat uudestaan toisaalla.[3]
Pallomehipartaa tavataan Suomessa paikoitellen viljelykarkulaisena ja -jäänteenä sekä villiintyneenä.[3][4]
Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Pallomehiparran pallomaisia versoja. -
Pallomehiparta alkaa punertaa auringon paahteessa. -
Pallomehiparta on sitkeä mehikasvi.
.JPG)
-
Lehtien reunoissa on ohutta karvoitusta. -
Pallomehiparran kukinto sivulta. -
Pallomehiparran kukinto ylhäältä päin.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Parnell, John Adrian Naicker (1954-) International Plant Names Index (IPNI). Viitattu 25.8.2019. (englanniksi)
- ↑ Jovibarba globifera (L.) J. Parnell Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet. Viitattu 25.8.2019.
- ↑ a b c d e Pallomehiparta (Jovibarba globifera) LuontoPortti. Viitattu 25.8.2019.
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2017: Kasviatlas 2016. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Kasviatlas 2016: Pallomehiparran (Jovibarba globifera) levinneisyys Suomessa Viitattu 25.8.2019.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pallomehiparta – Jovibarba globifera Laji.fi. Viitattu 25.8.2019.
- Pallomehiparta, Jovibarba globifera Kekkilä. Viitattu 25.8.2019.
|