Palhoniemen kartano

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Palhonniemen kartano)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Palhoniemen kartano, aiemmin Nygård, aiemmin Tyrkkölä on maatila Ylöjärven Kurussa Kurun kirkonkylän koillispuolella.[1] Tilan pinta-ala on 130 hehtaaria, josta 16 hehtaaria peltoa.[2]

Kartanon päärakennus on Birger Federleyn[3] suunnittelema barokki-klassinen rakennus, jonka pinta-ala on 1 600 neliömetriä. Muita rakennuksia tilalla on 1 700 neliön verran. Asunto-osakehtyhtiömuotoisessa As.Oy Tyrkkölässä kahdessa rakennuksessa tilan alueella vuokratontilla on lisäksi seitsemän asuntoa, joista kartanon mukana myytiin kolme 2018.[4]

Tila oli Tampereen kaupungin omistuksessa vuodesta 1930 alkaen, ja se oli laitoskäytössä. Vuonna 2018 sen osti tamperelainen konepaja-alan yrittäjä Juhani Lehti.[2]

Nykyisen päärakennuksen on rakennuttanut Fredrik Idman[5] ja se valmistui 1914. Se tuhoutui pahoin tulipalossa sodan aikana 1918, ja Tampereen kaupunki kunnosti sen. Tupala- ja Johtola -nimiset rakennukset ovat valmistuneet 1917 ja 1800-luvun puolivälissä[5]. Tampereen omistaessa tilan siellä toimi ensin koulukoti ja sitten alkoholistien huoltokoti.[6]

Vuoden 1589 maantarkastuskirja kertoo, että vuonna 1539 Niilo Pietarinpoika Vesilahdelta oli vaihtanut perintömaansa Vesilahden Niemenpään kylässä saman pitäjän Laukon kartanolle erästä Kurun erämaata vastaan. Tila sai nimen Tyrkkölä. Se muodosti yhdessä Tuomas Pietarinpojan Iso-Karjulan tilan kanssa Ruoveden pitäjän ensimmäisen pikku kylän. Tyrkkölä oli pitäjän vauraimpia taloja vielä 1600-luvulla, mutta myöhemmin se oli ajoittain niin sanotusti autiona (veronmaksukyvyttömänä) ja vaihtoi omistajasukua. Laamanni Nils Johan Idman (1781–1851) osti vuonna 1814 Tyrkkölän ja muutti tilalle samana vuonna. Tämän jälkeen tilaa alettiin kutsua Nygårdiksi.[5]. Tehdyn muinaisjäänneinventoinnin perusteella alueella voisi olla muinaisjäännöksiä, mutta sellaisia ei löytynyt. Vuoden 1911 kartassa rannassa on satamapaikan merkkinä ankkuri.[7] Laiturin suoran osan graniittirakenteet ovat edelleen jäljellä, mutta puinen T-osa on aikojen saatossa lahonnut[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Yleiskartta, Palhoniemi
  2. a b Kaisa Uusitalo: Tampere etsi ostajaa hulppealle Palhoniemen kartanolle - Konepajayrittäjä tarttui tilaisuuteen Kauppalehti. 26.8.2018. Viitattu 26.8.2018.
  3. Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016. Pirkanmaan liitto. Viitattu 26.8.2018.
  4. Palhoniemen myyntitiedote. Tampereen kaupunki.
  5. a b c d Ramboll: Palhoniemi maisema ja kulttuuriympäristöselvitys sekä rakennusinventointi 30.4.2018. Tampereen Kaupunki. Viitattu 1.8.2020.
  6. Kaisa Uusitalo: Tampere etsii ostajaa 130 hehtaarin Palhoniemen Aamulehti. 7.6.2018. Arkistoitu 26.8.2018. Viitattu 26.8.2018.
  7. Teemu Tiainen: Ylöjärvi (Kuru), Palhoniemi, muinaisjäännösinventointi 2017 Mikroliitti/ Ramboll. Arkistoitu 26.8.2018. Viitattu 26.8.2018.