Paksuhuulikeltti
| Paksuhuulikeltti | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Kelttikalat Mugiliformes |
| Heimo: | Keltit Mugilidae |
| Suku: | Chelon |
| Laji: | labrosus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Chelon labrosus |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Paksuhuulikeltti (Chelon labrosus) on kelttikaloihin kuuluva kalalaji. Se kasvaa noin 30 cm pitkäksi.[2] Kala on saanut nimensä paksusta, turvonneen näköisestä ylähuulestaan. Paksuhuulikeltin vartalo on pitkulainen, sylinterinmuotoinen, ja sen pää on huomattavan leveä ja litteä. Pyrstö on kaksihaarainen. Kalan väri on selkäpuolelta tummanharmaa, usein vihertävän sävyinen. vatsapuolelta hopeanhohtoinen.[3]
Koiraat kutevat ensimmäisen kerran kaksivuotiaina, naaraat vuotta vanhempina. Pohjoisessa kutukypsyys saavutetaan tätä myöhemmin. Kutuaikaa on helmi-huhtikuu.[1]
Paksuhuulikelttiä tavataan Eurooppaa ympäröivissä merissä.[3] Paksuhuulikeltti on tavattu Suomessa vuonna 1995 Kustavin lähivesillä.[4]
Paksuhuulikelttiä käytetään ruokakalana, sitä urheilukalastetaan ja pidetään joskus yleisöakvaarioissa.[2] Se on Etelä-Euroopassa arvostettu ruokakala.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Freyhof, J. & Kottelat, M.: Chelon labrosus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.3. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 28.5.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Chelon labrosus (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 28.5.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Thicklip mullet (Chelon labrosus) ARKive. Arkistoitu 29.5.2018. Viitattu 28.5.2018.
- ↑ Saura, Ari ; Varjo, Markku.; 2009, Kalat suomen luonnossa, ISBN 9789511233640. Keuruu Otava.
- ↑ Keltti ja sinisimpukat vihreässä kastikkeessa MTV3. Arkistoitu 29.5.2018. Viitattu 28.5.2018.