Painajainen Elm Streetillä 2 – Freddyn kosto
| Painajainen Elm Streetillä 2 – Freddyn kosto | |
|---|---|
| A Nightmare On Elm Street 2: Freddy's Revenge | |
 Suomalainen elokuvajuliste. |
|
| Ohjaaja | Jack Sholder |
| Käsikirjoittaja | David Chaskin |
| Tuottaja | Robert Shaye |
| Säveltäjä | Christopher Young |
| Kuvaaja |
Jacques Haitkin Christopher Tufty |
| Leikkaaja |
Bob Brady Arline Garson |
| Pääosat |
Mark Patton Kim Myers Robert Rusler Clu Gulager Hope Lange Robert Englund |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö |
Heron Communications Smart Egg Pictures |
| Levittäjä | New Line Cinema |
| Ensi-ilta |
 1. marraskuuta 1985  30. tammikuuta 1987 |
| Kesto | 85 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Budjetti | 3 miljoonaa $ |
| Tuotto | 29,9 miljoonaa $ |
| Edeltäjä | Painajainen Elm Streetillä |
| Seuraaja | Painajainen Elm Streetillä 3 – Unien soturit |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Painajainen Elm Streetillä 2 – Freddyn kosto (engl. Nightmare on Elm street 2: Freddy's Revenge) on yhdysvaltalainen slasher-kauhuelokuva vuodelta 1985. Sen on ohjannut Jack Sholder ja pääosissa ovat Clu Gulager, Hope Lange, Mark Patton ja Robert Englund.
Toisin kuin edeltäjänsä, elokuva sai ilmestyessään huomattavasti ristiriitaisemman vastaanoton, eikä se myöskään lipputulollisesti tuottanut läheskään hyvin edeltäjään nähden, mutta vuosia myöhemmin elokuvalle alkoi hiljattain kehittyä kulttimaine ja sen homoeroottista teemaa ovat ihmiset alkaneet tarkastella täysin uusin silmin.[1][2][3]
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elm streetille muuttaa uusi asukas nimeltä Jesse (Mark Patton). Hän sattuu muuttamaan samaan taloon, missä edellisosan Nancy Thompson oli asunut. Öisin Jesse näkee unia Freddystä (Robert Englund) ja lopultakin huomaa, että Freddy käyttää Jessen kehoa hyväkseen.
Rooleissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Mark Patton | … | Paavo Kerosuo |
| Jesse Walsh | … | Kim Myers |
| Riikka Vayrynen | … | Jaana Oravisto |
| Lisa Webber | … | Robert Englund |
| Ossi Ahlapuro | … | Heikki Sankari |
| Freddy Krueger | … | Robert Rusler |
| Antti Paakkonen Ron Grady | … | Clu Gulager |
| Ken Walsh | … | Hope Lange |
| Cheryl Walsh | … | Christie Clark |
| Angela Walsh | … | Marshall Bell |
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuvasarjan viidennen osan, Painajaisten lapsen ideoinut ja käsikirjoittanut Leslie Bohem lähestyi Freddyn koston suunnitteluvaiheessa idealla hyödyntää tarinassa raskautta ja hengen riivausta teemoina eräänlaisena kunnianosoituksena Roman Polanskin vuoden 1968 elokuvalle Rosemaryn painajainen;[4] näistä vain hengen riivaamista käsittävää ideaa päätettiin käyttää ja raskausteemaa hyödynnettiin vasta viidennessä elokuvassa. Lopulta Freddyn koston käsikirjoituksen laati David Chaskin. Tuottaja Robert Shaye yritti tarjota ensimmäisen elokuvan ohjanneelle Wes Cravenille mahdollisuuden ohjata jatko-osakin, mutta Craven torjui tarjouksen pidettyään elokuvan käsikirjoitusta liian ongelmallisena.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Peitzman, Louis: The Nightmare Behind The Gayest Horror Film Ever Made BuzzFeed News. Viitattu 15.2.2020. (englanniksi)
- ↑ Donohoo, Timothy: How A Nightmare On Elm Street 2 Secretly Became a Cult Classic CBR.com. Viitattu 15.2.2020. (englanniksi)
- ↑ Hayes, Dade: ‘Nightmare On Elm Street’ Documentary About LGBTQ Legacy Of ‘Freddy’s Revenge’ Is Acquired By Virgil Films Deadline. Viitattu 15.2.2020. (englanniksi)
- ↑ Nutman, Philip: Fathering the Dream Child: Part One Fangoria. ISSN 0164-2111 Viitattu 30.10.2020. (englanniksi)
- ↑ Brian Cobb: Screams and Nightmares: The Films of Wes Craven. Harry N. Abrams, 2000. ISBN 9781585670901.