Pahan maailman oireyhtymä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pahan maailman oireyhtymä on George Gerbnerin käsite kuvaamaan ilmiötä, jossa massamedian väkivaltaan liittyvä sisältö saa katsojat uskomaan maailman olevan vaarallisempi kuin se todellisuudessa onkaan. Julma maailma -syndrooma on yksi tärkeimmistä kultivaatiomallin johtopäätöksistä. Gerbner edelläkävijänä tutki television kielteisiä vaikutuksia yhteiskuntaan ja väitti, että ihmiset jotka katselevat televisiota ovat taipuvaisia ajattelemaan, että maailma on pelottava ja tyly paikka. On osoitettu suora yhteys television katselumäärän ja maailmaan kohdistuvan pelon määrän välillä, vaikkakin saattaa toisaalta olla, että maailmaa pelkäävät ihmiset saattavat todennäköisemmin vetäytyä maailmasta ja puolestaan viettää enemmän aikaa sisätiloissa, harrastaen yksinäistä toimintaa, kuten television katselua.[1]

Mielipiteillä, käsityksillä ja asenteilla, joita katsojat muodostavat television ääressä on suora vaikutus siihen, kuinka he kokevat todellisen maailman. He heijastelevat ja viittaavat yleisimpiin käsityksiin sekä toistuviin viesteihin, joiden ajattelevat vaikuttavan todelliseen elämäänsä. Gerbner on sanonut: ”Se, joka kertoo tarinat kulttuurista, todella hallitsee ihmisen käyttäytymistä. Aiemmin tämä taho oli vanhemmat, koulu, kirkko ja yhteisö. Nyt taho on kourallinen monikansallisia finanssiryhmittymiä, joilla ei ole mitään sanottavaa, mutta sen sijaan heillä on paljon mitä myydä.”[2]

Gerbner väittää, että oireyhtymän leviäminen on voimistunut ajan kuluessa. Hän kuvailee, miten uudet teknologiat, kuten videot, DVD, ja kaapelitelevisio eivät ole ristiriidassa kultivaatioteorian kanssa, vaan todellisuudessa mahdollistavat täydellisemmän pääsyn viesteihin ja toistuvien viestien leviämisen, vaikkakin laajempi pääsy Internetiin saattaa toimia vastavaikuttimena. 1930-luvulla behavioristiset mallit nimeltään Payne Fund -tutkimukset (en:Payne Fund Studies) osoittivat, että massamedian vaikutus ihmisten käyttäytymiseen on huomattava. Mallia kutsutaan myös taikaluoti- eli lääkeruiskuteoriaksi: ihmisiin ruiskutetaan massamedian luomia sopivia viestejä ja ideoita.[3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. George Gerbner Leaves the Mean World Syndrome Posted by: lex on http://PEJ.org Sunday, January 08, 2006, Peace, Earth & Justice News
  2. Gerbner, G., Gross, L., Morgan, M., Signorielli, N., & Shanahan, J. (2002) In J. Bryant & D. Zillmann (Eds.
  3. [1] (Arkistoitu – Internet Archive) Posted By: University of Twente September 6, 2004