Paalain

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Heinäpaaleja Amesin lähellä Iowassa
Kverneland Taarup 7517 käärijä

Paalaimella tarkoitetaan maatalouskäytössä olevaa traktorikäyttöistä laitetta, jonka tehtävänä on puristaa ja sitoa kasvimassa säilytettävään muotoon. Myös turvetta ja jätteitä kuten paalimuoveja voidaan paalata.

Paalain saa käyttövoiman traktorin voimanottoakselista nivelakselin välityksellä. Paalaintyypistä ja käyttötarkoituksesta riippumatta sen koneistoon kuuluu noukin, puristuskammio ja sidontamekanismi. Noukin poimii maasta paalattavan aineksen ja nostaa sen kammioon siirrettäväksi. Paalaintyypistä riippuen kammioon siirrossa avustaa erillinen sulloja ja itse puristuksesta kammiossa huolehtii erillinen puristusmäntä tai kammio itse. Puristuskammion täytyttyä paalattu paali sidotaan. Sitomiseen käytetään paalinarua, verkkoa tai muovia.

Käyttötarkoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • rehuntuotanto
säilörehupaalit
kuivaheinäpaalit
  • kuivituskäyttö
olkipaalit
  • energiantuotanto
energiapaalit (Ruokohelpi)

Paalaintyyppejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Claas Rollant 46 pyöröpaalain
Welger pienkanttipaalain

Pienkanttipaalain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Löysä paalain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kovapaalin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kovapaalain tekee pieniä kantikkaita paaleja. Kovapaalain sitoo paalin naruilla.

Pyöröpaalain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyöröpaalaimet tekevät lieriön mallisia paaleja. Usein eläinten rehuksi käytettävä paali kääritään lisäksi muoviin. Kuivikkeeksi tai energiaksi käytettäviä paaleja ei useimmiten kääritä.

Kiinteäkammioinen pyöröpaalain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinteäkammioinen pyöröpaalain perustuu kammion ympärillä pyöriviin teloihin. Telat pyörittävät muodostuvaa paalia kammiossa. Paalin täyttyessä telat puristavat paalattaavaa materiaalia siten, että paalista tulee tiukka. Paalin tullessa täyteen, ottaa paalain huomattavasti enemmän voimaa, kuin paalin kehityksen alkuvaiheessa. Kiinteäkaammioisen paalaimen paalit ovat aina samankokoisia, useimmissa koneissa noin 125cm halkaisijaltaan.

Muuttuvakammioinen pyöröpaalain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuttuvakammioisessa pyöröpaalaimessa on telojen sijaan joko kuminen matto tai ketju. Muuttuvakammioinen paalain puristaa paalia paalin kehittymisen alusta asti, jolloin paalista tulee tasaisen tiukka. Toisin kuin kiinteäkammioinen, muuttuvakammioisessa paalaimessa voimanottotehontarve on tasainen koko paalin kehityksen ajan. Muuttuvakammioisella paalaimella voidaan tehdä erikokoisia paaleja. Paalin halkaisija noin 80 cm ja 200 cm välillä.

Yhdistelmäpaalain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdistelmäpaalaimessa on samassa rungossa paalain sekä käärijä. Koneella voidaan käärijä samalla kun paalataan. Yhdistelmäpaalain vähentää työvoiman tarvetta, sillä se säästää yhden työvaiheen.

Jatkuvatoiminen pyöröpaalain (Non-stop-paalain)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jatkuvatoimisen pyöröpaalaimen ei tarvitse pysähtyä sidonnan ajaksi. Tällaisessa paalaimessa on esikammio, johon sidonnan aikana kertynyt massa menee. Jatkuvatoimisuus parantaa työsaavutusta, sekä helpottaa kuljettajan ja traktorin työtä.

Suur(kantti)paalain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanttipaalain on tehokas paalain, joka tekee tiukkoja paaleja. Kantikkaita paaleja on muotonsa vuoksi helppoja kuljettaa. Kanttipaalain perustuu mäntään, joka hakkaa paalattavaa massaa tunneliin. Tunnelissa paali saa muotonsa. Kanttipaalain on jatkuvatoiminen. Se sitoo paalin naruilla, männän ollessa lepo vaiheessa. Kanttipaalaimella on suuri tehontarve verrattuna pyöröpaalaimiin.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paalain.