PCT-sopimus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

PCT-sopimus[1] eli patenttiyhteistyösopimus (Patent Cooperation Treaty, PCT)[2] mahdollistaa patentinhaun aloittamisen yli sadassa maassa yhdellä hakemuksella ("PCT-hakemus") ja pienillä aloituskustannuksilla.[1]

PCT-hakemus eli kansainvälinen patenttihakemus on tällainen hakemus. Suomalainen hakija voi panna PCT-hakemuksen vireille PRH:n, WIPOn tai EPOn kautta. Sen hakemuksen kansainväliseksi tutkivaksi viranomaiseksi hän voi valita PRH:n, EPOn tai Ruotsin patenttiviraston.[1]

WIPOn hallinnoimaan PCT-järjestelmään kuului 152 maata vuonna 2017.[1]

PCT-hakemuksen etuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PCT-hakemus tarvitsee tehdä vasta vuoden sisällä mahdollisesta ensimmäisestä keksinnöstä tehdystä patenttihakemuksesta (etuoikeus) ja jatkohakemuksista eri maihin vasta 30 kuukauden sisällä, jolloin myös suuremmat käännös-, patentointi- ja hakemuskustannukset lykkääntyvät ja keksinnön mahdollisuudet ehtivät ensin selvitä. Päätöksen tueksi saa myös uutuustutkimusraportin ja halutessaan myös ylimääräisen raportin keksinnön patentoitavuudesta.[1]

30 kuukauden miettimisaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos hakija on enintään vuotta aiemmin tehnyt samasta keksinnöstä toisen patenttihakemuksen, esimerkiksi suomalaisen, hän voi pyytää PCT-hakemuksessaan etuoikeutta tuosta ensimmäisestä hakemuksesta, jonka tekemispäivästä käytetään nimitystä etuoikeuspäivä ja siitä alkavaa 12 kuukauden jaksoa kutsutaan etuoikeusvuodeksi.[3] PCT-hakemuksen voi tehdä myös ilman etuoikeushakemusta, jolloin "etuoikeuspäivä" tarkoittaa PCT-hakemuksen tekemispäivää.[2]

Jatkohakemukset muihin maihin tarvitsee tehdä vasta 30 kuukauden kuluessa varhaisimmasta etuoikeuspäivästä, eräitä poikkeusmaita lukuun ottamatta. Näin vasta lähes kaksi ja puoli vuotta hakemuksen jättämisestä tarvitsee päättää, mistä maista haluaa hakea patentin, ja isommat kustannuksetkin siirtyvät näin 30 kuukaudella verrattuna siihen, että tekisi kaikki hakemukset kerralla. Sen jälkeen keksijä yleensä jo tietää paremmin, miten pystyy keksintöä hyödyntämään ja missä maissa se kannattaa suojata patentilla.[1]

PCT-hakemuksen tekeminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos valitsee PCT-hakemuksen vastaanottajaksi Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH), hakemuksen voi tehdä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Myöhemmässä vaiheessa hakemus on kuitenkin käännettävä englanniksi,[1] esimerkiksi PRH:n tutkimasta PCT-hakemuksesta 14 kuukauden kuluessa etuoikeuspäivästä.[4]

Patenttiasiamiestä ei tarvitse käyttää, vaan suomalainen hakija voi itsekin hoitaa PCT-asiat. PRH kuitenkin suosittelee asiamiehen käyttämistä, koska asiamiehen apu voi auttaa välttämään hakemukselle tuhoisia virheitä, kuten määräaikojen ylityksiä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h Kansainvälinen patenttihakemus (PCT-hakemus) 16.1.2018. Patentti- ja rekisterihallitus.
  2. a b Asetus patenttiyhteistyösopimuksen voimaansaattamisesta 1980. Finlex.
  3. Patenttiopas (pdf) 2018. PRH.
  4. PCT-hakemuksen tekeminen PRH:een 16.1.2018. Patentti- ja rekisterihallitus.