Naegleria fowleri

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta PAME)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Naegleria fowleri
Naegleria fowleri: siimaeliö (ylh.), ameba (vas.), kysta (oik.)
Naegleria fowleri: siimaeliö (ylh.), ameba (vas.), kysta (oik.)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryota
Kunta: Excavata
Pääjakso: Percolozoa
Alajakso:
luokka: Heterolobosea
lahko: Schizopyrenida
alalahko:
heimo: Vahlkampfiidae
suku: Naegleria
laji: N. fowleri
Kaksiosainen nimi

Naegleria fowleri
Carter (1970)

Naegleria fowleri eli aivonsyöjäameba on ekskavaatteihin kuuluva ameboflagellaatti, joka tavallisesti elää lämpimässä makeassa vedessä, kuten lammissa, järvissä, joissa ja kuumissa lähteissä. Niitä esiintyy myös lämpimien jätevesien lähellä sekä uima-altaissa, joiden vesi on kloorattu huonosti tai ei ollenkaan. Eliö voi esiintyä ameba- tai siimaeliöasteena. Organismi ei esiinny suolaisissa vesissä. N. fowleri pystyy tunkeutumaan ja hyökkäämään ihmisen hermojärjestelmää vastaan. Näin tapahtuu vain harvoin,[1] ja uhriksi joutunut kuolee yleensä aina.[2] Kuoleman todennäköisyys on arviolta 97 %.[3] [4] Yleensä loisen tartunta todetaan vasta ruumiinavauksessa.

Suomessa Naegleria fowleria ei esiinny[5], mutta sen mahdollisesti samalla tavoin käyttäytyvää sukulaislajia akantamebaa kylläkin. Yleisemmin akantameba aiheuttaa kuitenkin pahimmillaan sokeuteen johtavaa sarveiskalvontulehdusta, eikä siihen tarvitse suhtautua varsinaisena taudinaiheuttajana[6].

Elinkierto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kysta, siimaeliö, trofosoiitti (ameba)

N. fowleri esiintyy kolmessa eri muodossa: kystana, trofosoiittina (amebana) ja siimaeliönä.

Kystavaihe

Epäsuotuisissa olosuhteissa trofosoiitit muuntuvat kovakuorisiksi kystiksi. N. fowlerin tiedetään tekevän näin alle 10 °C:n lämpötiloissa.[7]

Trofosoiitti

Eliö alkaa lisääntyä jakautumalla amebamuodossa lämpötilan ollessa lähellä 25 °C, ja jakautuminen on nopeinta 42 °C:n lämpötilassa. Trofosoiitit liikkuvat muodostamalla valejalkoja. Ne ruokkivat itseään tavallisesti bakteereilla. Elimistössä ne solusyövät punaisia ja valkoisia verisoluja ja tuhoavat kudosta.[8]

Siimaeliö

Kaksisiimaiseksi eliö muuntuu, kun trofosoiittien elinympäristössä tapahtuu ionimäärän muutos, kuten esimerkiksi sen joutuessa tislattuun veteen. Muutos tapahtuu muutamassa tunnissa.[8]

Tartunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

N. fowlerin elinkierto. Klikkaa isommaksi.

Ihmisillä N. fowleri voi tunkeutua hermojärjestelmään nenän kautta. Tunkeutuminen aiheuttaa nenäverenvuotoa ja kuoliota kudoksissa. Päästyään elimistöön ameba syö itsensä hermoratoja pitkin aivoihin ja alkaa käyttää hermosoluja ravinnokseen.[9] Sitten siitä tulee patogeeni, joka aiheuttaa primaarisen ameba-aivotulehduksen (primary amoebic meningoencephalitis; PAM tai PAME). [10] PAM esiintyy yleensä terveillä lapsilla, jotka ovat vastikään oleskelleet makeassa vedessä.[11] Tartuntaa ei voi saada toisesta ihmisestä tai juomalla saastunutta vettä.

Roomalainen kylpylä (Bath, Somerset), jouduttiin sulkemaan 1978 N. fowlerin takia.

Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ameban aiheuttaman infektion oireet alkavat noin viikon sisällä. Oireisiin voi kuulua muutoksia haju- ja makuaistimuksissa, päänsärky, kuume, pahoinvointi, oksentelu ja niskajäykkyys. Myöhempiin oireisiin voi kuulua muun muassa sekavuus, huomiointikyvyn heikkeneminen, tasapainohäiriöt ja hallusinaatiot. Ensioireiden ilmestymisen jälkeen taudinkuva etenee yleensä nopeasti ja aiheuttaa kuoleman yleensä noin 1–12 päivän sisällä.[3][12]

Diagnosointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska N. fowleri elää syömällä bakteereita ravinnokseen, sitä voidaan kasvattaa petrimaljoilla, joissa kasvatetaan Escherichia coli -bakteereita. Kun bakteereita sisältäviä maljoja pidetään 37 °C:ssa ja tarkkaillaan päivittäin, havaitaan, mikäli trofosoiitit ovat aterioineet niiden keskellä.[13] Vesinäytteestä N. fowleri havaitaan linkoamalla näytettä, johon on lisätty E. coli -bakteereita, ja asettamalla näyte petrimaljalle. Muutaman päivän jälkeen voidaan mikroskoopilla havaita N. fowlerin kystat, jotka tunnistetaan niiden ulkomuodon perusteella. Tarkka tunnistaminen tehdään molekyylisillä tai biokemiallisilla metodeilla.[14] N. fowlerin läsnäolo varmistetaan testillä, jossa eliö laitetaan tislattuun veteen eli sille vihamieliseen ionittomaan ympäristöön. Toisin kuin muut amebat, N. fowleri muuttuu siimaeliömuotoon parin tunnin sisällä. Lisävarmistus voidaan tehdä korkeammassa lämpötilassa (42 °C): N. fowleri voi lisääntyä tässä lämpötilassa mutta vaaraton Naegleria gruberi ei.

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet potilaat ovat saaneet hoitoina amfoterisiini B:tä, mikonatsoli/flukonatsoli/ketokonatsoli-sienilääkkeitä ja/tai rifampisiiniä. Kaksi hengissä selvinnyttä saivat näitä ja lisäksi deksametasonia. [15] Kokeiluasteella oleva rintasyövän ja leishmaniaasin hoitoon tarkoitetun miltefosiinin on todettu surmaavan vapaasti liikkuvia ameboja, myös N. fowleria, laboratorio-olosuhteissa.[15][16]

Syyskuussa 2013 arkansaslainen 12-vuotias tyttö[3] selvisi tartunnasta, jonka oli saanut heinäkuussa. Lääkärit hoitivat häntä sienitauteihin tarkoitetuilla lääkkeillä ja antibiooteilla. Lisäksi otettiin käyttöön vielä kokeiluasteella olevia amebahoitoja. Aivokudosten vaurioiden minimoimiseksi hänen ruumiinlämpönsä laskettiin vielä 34 asteeseen. Hoidon ansiosta amebat saatiin häädetyksi. [17]

Yhdysvalloissa on todettu vuosina 1962–2015 kaikkiaan 138 N. fowleri -tartuntaa, ja vain kolme tartunnan saaneista on selvinnyt hengissä.[18]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ The Centers for Disease Control and Prevention, Division of Parasitic Diseases - Naegleria FAQs cdc.gov. Viitattu 14.1.2012.
  2. ↑ 6 die from brain-eating amoeba after swimming Associated Press. September 28, 2007. MSNBC.
  3. ↑ a b c 12-vuotiaalta löydettiin aivoja syövä ameeba – tartunta yleensä kohtalokas 30.7.2013. Mtv3.fi. Viitattu 11.8.2013.
  4. ↑ Naegleria fowleri Stanford.edu. Arkistoitu 30.8.2012. Viitattu 4.9.2012.
  5. ↑ Aivoja syövä ameba tappaa Pakistanissa Yle Uutiset. 10.10.2012. Viitattu 4.6.2023.
  6. ↑ AL: Aivoja syöviä ameboja myös Suomessa www.iltalehti.fi. Viitattu 4.6.2023.
  7. ↑ "Resistance of pathogenic Naegleria to some common physical and chemical agents" (1978). Applied and environmental microbiology 35 (2): 368–75. PMID 637538. 
  8. ↑ a b "Biology of Naegleria spp" (1988). Microbiological reviews 52 (1): 114–33. PMID 3280964. 
  9. ↑ Infection and immunity, 1983, 40. vsk, nro 3, s. 1214–7.
  10. ↑ Monsters Inside Me: The Brain-Eating Amoeba : Video : Animal Planet Monsters Inside Me. 22.12.2010. Animal.discovery.com. Viitattu 4.9.2012.
  11. ↑ Primary amebic meningoencephalitis--Arizona, Florida, and Texas, 2007. MMWR. Morbidity and mortality weekly report, 2008, 57. vsk, nro 21, s. 573–7. Centers for Disease Control and Prevention (CDC).
  12. ↑ Brain-Eating Parasite Kills 12-Year-Old Zachary Reyna From Florida After Brave Battle The Christian Post 25.8.2013
  13. ↑ Donald C. Lehman; Mahon, Connie; Manuselis, George (2006). Textbook of Diagnostic Microbiology, 3rd, Philadelphia: Saunders. ISBN 1-4160-2581-2. selvennä
  14. ↑ "Rapid Detection and Enumeration of Naegleria fowleri in Surface Waters by Solid-Phase Cytometry" (2002). Applied and Environmental Microbiology 68 (6): 3102–7. doi:10.1128/AEM.68.6.3102-3107.2002. PMID 12039772. 
  15. ↑ a b Naegleria fowleri - Primary Amebic Meningoencephalitis (PAM) treatment
  16. ↑ Ihmelääkkeen ansiosta se tappaa enää 90 % uhreista Tekniikka ja talous, 21.12.2022.
  17. ↑ Lääkärit ymmällään: 12-vuotias Kali päihitti aivoja syövän ameeban Iltalehti 12.9.2013
  18. ↑ Teini kuoli aivoja syövän ameeban takia USA:ssa – sai tartunnan lauttaretkellä (Arkistoitu – Internet Archive) Mtv3.fi 23.6.2016

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taksonitunnisteet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Naegleria_fowleri&oldid=22089054”