Per Olov (Per-Olov[1]) Fredrik Barck (1. toukokuuta1912Helsinki – 4. marraskuuta1978 Helsinki[2]) oli suomalainen kirjallisuudentutkija, toimittaja ja kirjallisuusarvostelija. Hän väitteli filosofian tohtoriksi 1953 aiheenaan Arvid Mörne ja vuosisadanvaihteen Suomi. Hän oli merkittävä suomenruotsalainen kirjallisuuskriitikko ja toimi vuosina 1935–1963 useissa lehdissä ja Yleisradiossa. Vuodesta 1954 hän oli Åbo akademin ruotsinkielisen kirjallisuuden dosentti ja 1964–1972 kirjallisuushistorian professori. Hän oli Finlands svenska författareföreningin puheenjohtaja 1953–1956 ja Svenska litteratursällskapet i Finlandin puheenjohtaja 1966–1973. Merkittäviä ovat erityisesti hänen esseekokoelmansa Dikt och förkunnelse (1936) ja Ansikten och möten (1972) ja Ture Jansonin elämäkerta (1962).[2]
Hård höst: debatt och värdering; kirjoittajat P. O. Barck et al.; toim. Olof Lagercrantz ym. Schildt, Helsingfors 1943
Dikter om kärleken: ur samtidens svenska dikt; Valikoinut P. O. Barck ja Olof Lagercrantz; piirrokset Adolf Hallman. Albert Bonniers förlag, Stockholm 1944
Finlands natur i dikt och konst; koonnut P. O. Barck, Ola Zweygbergk. Schildt, Helsingfors 1945, 4. p. 1948
Selvät sanat-juttu - Målet om Selvät sanat. Ekenäs 1945
Arvid Mörne och sekelskiftets Finland: väitöskirja. Helsingfors 1953
Tal på Svenska dagen den 6 november 1954. Helsingfors 1954
Ture Janson, författaren och journalisten. Söderström, Helsingfors 1962
Festskrift till Olof Enckell 12.3.1970; toimituskomitea P. O. Barck, Johan Wrede, Ingmar Svedberg. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland 437. Helsingfors 1970
