Pöllökkäät

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pöllökkäät
Leimupöllökäs (Caligo atreus)
Leimupöllökäs (Caligo atreus)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Päiväperhoset Papilionoidea
Heimo: Täpläperhoset Nymphalidae
Alaheimo: Heinäperhoset Satyrinae
Tribus: Brassolini
Suku: Pöllökkäät Caligo
Hübner, 1819
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Pöllökkäät Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Pöllökkäät Commonsissa

Pöllökkäät (Caligo) on lajimäärältään pieni keski- ja eteläamerikkalainen päiväperhossuku. Siihen kuuluvat perhoset ovat tyypillisesti varsin kookkaita ja siipien alapinnalla on näyttäviä silmätäpliä. Muutamat lajit ovat toukkina banaaniviljelmien merkittäviä tuholaisia.

Piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet pöllökkäät lukeutuvat kookkaimpiin päiväperhosiin ja suvussa perhosen siipiväli vaihtelee 65–200 mm. Aikuiset perhoset lentävät yleensä vain lyhyitä matkoja hitaasti lähellä maanpintaa ja erityisesti koiraat tulevat imemään nesteitä maahan pudonneista mätänevistä hedelmistä.[1][2][3] Levätessään perhoset ovat pää ylöspäin ja luottavat paitsi siipien alapintojen harmaan- ja ruskeankirjavaan suojaväriin, myös takasiipien alapinnoilla näkyviin suuriin silmätäpliin, jotka ilmeisesti pelottavat saalistajia, joskaan ei ole tiedossa mitä ne tarkalleenottaen jäljittelevät.[1][4]

Vaikka perhosilla on takaruumiissaan tuoksua tuottavat rauhaset, ilmeisesti pöllökkäiden pariutuminen vaatii visuaalista kosiskelua. Naaraan täytyy ilmeisesti myös paritella useita kertoja saadakseen kaikki tuottamansa munat hedelmöitettyä. Munat naaras munii pieniksi ryhmiksi ravintokasvin lehtien alapinnoille.[2] Toukat ovat hämärä- ja yöaktiivisia ja suojautuvat saalistajilta kemiallisten pelotteiden avulla.[1] Toukat elävät pieninä vaeltelevina ryhminä, joiden yksilömäärä pienenee toukkien kasvaessa. Ravintokasveja ovat ainakin banaanikasvit (Musaceae), marantakasvit (Maranthaceae) sekä helikoniakasvit (Heliconiaceae). Erityisesti paahdepöllökäs (Caligo memnon) on Keski-Amerikassa huomattava banaaniviljelmien tuholainen syöden banaanikasvit jopa kokonaan lehdettömiksi.[2] Toukat vaivaavat harvoin palmukasveja, mutta öljypalmuviljelmillä on todettu yksittäisen toukan syövän jopa 1500 cm2 lehteä.[5]

Monien muiden perhoslajien tapaan koiraat valtaavat maastosta reviirin, jonka rajoja ne aktiivisesti partioivat, kuitenkin ilmeisesti vain hyvin lyhyen aikaa vuorokaudesta. Päiväperhosille epätyypilliseen tapaan pöllökkäät ovat aktiivisia aamu- ja iltahämärässä aamulennon päättyessä viimeistään ennen auringonnousua. Hämäräaktiivinen käyttäytyminen tuo niitä joskus yöperhosten tapaan kirkkaiden valojen luokse[1]. Erikoisen käyttäytymisen taustalla saattaa olla se seikka, että pöllökkäät monista muista päiväperhosista poiketen kelpaavat linnuille saaliiksi.[6]

Lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sukuun kuuluu 18 lajia[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]