Pääsiäisnoita

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pieni pääsiäisnoita on lähdössä kierrokselleen virpomisoksineen ja koreineen.

Pääsiäisnoidat (pääsiäistrullit, trullit tai rullit) liittyvät pääsiäisajan mytologiaan. Nykyään tunnetaan varhaisesta pääsiäisnoitailmiöstä muuntunut lasten leikkinä toteutuva niin sanottujen virpovien noitien perinne.[1] Ruotsin kielessä troll tarkoittaa peikkoa.[2]

Historiallisesti trullit ovat erityisesti kotieläimiä kohtaan pahantahtoisiksi uskottuja olentoja tai näitä esittäviä ihmisiä. Pääsiäisnoitailmiöön liittyy kaksi tasoa. Uskottiin, että kotieläimet ovat pitkäperjantain ja lankalauantain illan aikana alttiina pahalle. Toisaalta tuolloin harjoitettiin nimenomaan tätä uskomusta vahvistavia menoja, kuten esimerkiksi leikattiin eläimistä karvoja ja nahanpaloja. Trulleina toimivat yhteisöstä syrjäytyneet naiset, jotka näin ilmaisivat naapureitaan kohtaan tuntemaansa kateutta.[3]

Perimätiedon mukaan, jos trulli pääsi navettaan, lehmät menehtyivät seuraavana talvena outoihin tauteihin. Sen ajan ihmisille karja oli elintärkeää. [4] Mikäli trulli pääsi viemään karvoja tai nahanpaloja eläimestä, karjaonni saattoi olla menetettyä. Trulleja yritettiin estää pääsemästä navettaan mm. kellojen, teräaseiden, virsikirjojen, elohopean, viisikannan ja ristinmerkkien avulla. [1] Epäiltiin, että navetasta yllätetty trulli saattoi muuttaa itsensä kaksihaaraiseksi tadikoksi tai heinähangoksi. [5]

Uskottiin, että pitkäperjantain ja pääsiäissunnuntain välisenä lauantaina Jumalan suojeleva vaikutus on pienimmillään ja silloin noidat pääsivät mellastamaan maailmassa. Kristinuskon mukaan Jeesus Nasaretilainen kuoli pitkänäperjantaina ja nousi kuolleista pääsiäissunnuntaina. Siksi juuri kyseisenä lauantaina pelättiin noitia ja pahan karkottamiseksi muun muassa poltettiin pääsiäiskokkoja.[1]

Nykyinen pääsiäisnoitaleikki on lasten viihteeksi kehitetty yhdistelmä trulliperinnettä (noidaksi pukeutuminen) ja palmusunnuntain virpomisperinnettä (virpovitsat, onnentoivotus ja palkan vaatiminen). Historiallisesti virpominen ja trullit ovat siis vastakkaisia ilmiöitä (virpominen liittyy ”siunaamiseen” ja trullit ”kiroamiseen”). Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla ”trullitellaan” pääsiäislauantaisin.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Lankalauantai – noidat Suomalaisen kirjallisuuden seura. Viitattu 9.3.2010.
  2. Grönroos, Marko: ”Pääsiäinen” nic.funet.fi. Viitattu 8.3.2010.
  3. Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto: Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen, s. 84–90. 24. painos (1. laitos 1950). Helsingissä: Otava, 2007. ISBN 951-1-12544-3.
  4. Mitä tekemistä pääsiäispupulla on jumalattaren kanssa? Perinteiden taustat yllättävät! MTV3. 5.4.2015.
  5. Uskomusperinne ja symbolismi Helsingin yliopisto, Historiallinen maatalous, Erillisartikkelit, Tadikko – tyylipiirteitä tunkiolla.
  6. Wiirilinna, Annikki: Pääsiäiskokkojen ja trullien aikaan Keskipohjanmaa. 9.4.1971. Viitattu 9.3.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]