Pääsiäisaika
Pääsiäisaika on kristillisen kirkkovuoden ajanjakso. Se alkaa pääsiäispäivästä ja päättyy helluntaihin.[1]
Pääsiäisajan kehittyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääsiäisen jälkiviettoaika, pääsiäisaika käsittää 50 päivää ja ajanjakson sunnuntaiden esittelevät pääsiäisen sanoman eri piirteitä. Pääsiäisyöstä alkaa pääsiäisviikko, joka kestää seuraavaan lauantaihin. Pääsiäisviikon (pääsiäisoktaavin) viettäminen on ikivanha kristillinen perinne.[2]
Uuden testamentin Apostolien teot (Luku 1ː 6-15) kertovat, että Kristuksen taivaaseen ottaminen tapahtui 40 päivää pääsiäisen jälkeen (helatorstai). Kun kristillinen kirkko 300-luvulla sai merkittävän aseman Rooman valtakunnassa, alettiin päivää viettää pyhäpäivänä. Apostolien teot kertovat edelleen (Luku 2ː1-12), että Pyhä Henki vuodatettiin opetuslapsien päälle 50 päivää pääsiäisen jälkeen. Se tapahtui juutalaisten helluntaijuhlan päivänä. Kristityt säilyttivät päivän nimenä helluntain, (kreikaksi pentekosté, 50. päivä).[3]
Pääsiäispäivää seuraava viikon aikana on alkukirkossa vietetty messua jokaisena päivänä, ja messuun osallistuivat pääsiäisenä kastetut. He käyttivät koko pääsiäisviikon ajan valkoisia vaatteita ja niinpä sunnuntaita kutsuttiin nimellä Dominica in albis (valkoisten vaatteiden sunnuntai).[4][5]
Ajanjakso pääsiäisestä helluntaihin on siten pääsiäisen jälkiviettoaikaa. Ajanjaksoa leimaa pääsiäisen sanoma ja ilo Kristuksen ylösnousemuksesta. Nikean kirkolliskokous vuonna 325 päätti, että pääsiäisajan jumalanpalveluksissa ei tule polvistua, koska aika on ilon aikaa. Etenkin ns. läntisessä kirkossa helatorstain ympärille kehittyi 400-luvulta alkaen muutamia erikoispiirteitä. Viides sunnuntai pääsiäisestä, rukoussunnuntai aloitti helatorstaihin valmistautumisajan. Näitä päiviä kutsuttiin nimellä rogatiopäivät (sunnuntain nimen”Rogate” mukaan) ja 400-luvulta alkaen oli tapana rukoilla vuoden sadon puolesta ja samalla kulkea kulkueina siunaamassa pellot ja niityt. Suomessa nämä päivät tunnetaan käyntipäivien nimellä ja tapa säilyi Ruotsi-Suomessa vielä 1700-1800-luvulle saakka.[3][6] Käyntipäivät poistettiin Ruotsi-Suomessa kalenterista 1772.[5]
Ajanjakso helatorstain ja helluntain välillä muodostui myös omaksi jaksoksi, johon liittyi rukous Pyhän Hengen vuodattamisen puolesta. Sen esikuvana oli Apostolien tekojen kuvaus siitä, miten opetuslapset odottivat Jeesuksen lupaaman Pyhän Hengen vuodattamista (Apostolien teot 1: 12-14). Tätä yhdeksän päivän mittaista jaksoa on kutsuttu nimellä helluntainovena. [3]
Pääsiäinen ei pääty pääsiäisyön tai -aamun messuun, vaan alkaa siitä. Pääsiäisajan jumalanpalveluksissa pyritäänkin kiinnittämään huomiota että ylösnousemuksen ilo värittäisi jumalanpalveluksia aina helluntaihin saakka.[7]
Keväisen helatorstain jumalanpalvelusta voidaan viettää myös seurakunnan tai seurakuntien yhteisenä ulkoilmajumalanpalveluksena torilla tai muussa julkisessa paikassa. Ruotsissa on monin paikoin tapana viettää helatorstaina aamulla jumalanpalvelus ulkona jollain kukkulalla tai kalliolla. (gökotta), koska Apostolien tekojen kertomuksen mukaan Jeesuksen taivaaseenottaminen tapahtui korkealla vuorella.[8]
Pääsiäisajan sunnuntait ja niiden aiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Useiden läntisten kirkkojen evankeliumikirjoissa on edelleen ajanjakson päiville merkitty perinteiset latinankieliset nimet, jotka yleensä on otettu päivän psalmitekstin antifonista.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääsiäispäivä Kristus on ylösnoussut!
- 2. pääsiäispäivä Ylösnousseen kohtaaminen
- Pääsiäisen jälkeinen viikko eli pääsiäisviikko
- 1. sunnuntai pääsiäisestä (Quasimodogeniti) Ylösnousseen todistajia
- 2. sunnuntai pääsiäisestä (Misericordia Domini) Hyvä paimen
- 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) Jumalan kansan koti-ikävä
- 4. sunnuntai pääsiäisestä (Cantate) Taivaan kansalaisena maailmassa
- 5. sunnuntai pääsiäisestä, Rukoussunnuntai, (Rogate) Sydämen puhetta Jumalan kanssa
- Helatorstai Korotettu Herra
- 6. sunnuntai pääsiäisestä (Exaudi) Pyhän Hengen odotus
- Helluntaiaatto Tule, Pyhä Henki
- Helluntaipäivä Pyhän Hengen vuodattaminen [9]
Ruotsin kirkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääsiäispäivä Kristus on ylösnoussut.
- 2. Pääsiäispäivä Ylösnousseen kohtaaminen
- 2. Pääsiäisajan sunnuntai (Quasimodogeniti) Pääsiäisen todistajat
- 3. Pääsiäisajan sunnuntai (Misericordias Domini) Hyvä paimen
- 4. Pääsiäisajan sunnuntai (Jubilate) Tie elämään
- 5. Pääsiäisajan sunnuntai (Cantate) Uskossa kasvaminen
- Rukoussunnuntai (Rogate) Rukous
- Helatorstai eli Kristuksen taivaaseenastumisen päivä Kaiken Herra
- Helluntaita edeltävä sunnuntai (Exaudi) Auttaja tulee
- Helluntaipäivä Pyhä Henki
- 2. Helluntaipäivä Hengen tuuli puhaltaa yli maan [10]
Ortodoksinen kirkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ortodoksisessa pääsiäisen jälkeistä viikkoa kutsutaan kirkkaaksi viikoksi, jolloin kirkot täyttyvät erityisesti koululaisista. Pääsiäisen päätösjuhlaa vietetään helatorstain aattona.[11]
Ortodoksisen kirkon pääsiäisajan sunnuntaitː
- Tuomaan sunnuntai
- Mirhantuojien sunnuntai
- Halvaantuneen sunnuntai
- Pääsiäisajan keskijuhla
- Samarialaisen naisen sunnuntai
- Sokeana syntyneen sunnuntai
- Herran taivaaseen astuminen - Helatorstai
- Nikean pyhien isien sunnuntai
- Sielujen lauantai, helluntain edellinen lauantai
- Pyhän Kolminaisuuden päivä - Helluntai [12]
Katolinen kirkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Katolisen kirkon kirkkokalenterissa Suomessa ovat pääsiäisajan sunnuntaiden nimet seuraaviaː
- Pääsiäissunnuntai
- Pääsiismaanantai
- Pääsiäisoktaavi
- Pääsiäisen 2. sunnuntai eli Jumalan laupeuden sunnuntai
- Pääsiäisen 3. sunnuntai
- Pääsiäisen 4. sunnuntai
- Pääsiäisen 5. sunnuntai
- Pääsiäisen 6. sunnuntai
- Herran Taivaaseenastuminen – Helatorstai
- Pääsiäisen 7. sunnuntai
- Helluntaisunnuntai [13][14]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ 1. ja 2. pääsiäispäivä evl.fi. Arkistoitu 21.5.2021. Viitattu 10.5.2021.
- ↑ Kirkkovuosi evl.fi. Viitattu 10.5.2021.
- ↑ a b c Nils-Henrik Nilsson: Gudstjänst i svenska kyrkan En praktisk handledning, s. 261. Mitt i församlingen 1994:8. Svenska kyrkans församlingnämnd, 1994. ISSN 1101-3370. (ruotsiksi)
- ↑ Josef Andreas Jungmann, Maxim Mauritsson: Kyrkans liturgi, s. 249. Katolsk teologföreningen, 1981. ISBN 91-85822.04-4. (ruotsiksi)
- ↑ a b Frithiof Dahlby, Lars-Åke Lundberg: Nya kyrkokalendern, s. 44,48. Verbum, 1983. ISBN 91-526-0297-4.. (ruotsiksi)
- ↑ 5. sunnuntai pääsiäisestä (Rukoussunnuntai, Rogate) kirkkovuosikalenteri.fi. Viitattu 10.5.2021.
- ↑ Kirkkovuoden jaksot kirkkovuosikalenteri.fi. Viitattu 10.5.-2021.
- ↑ Palvelkaa Herraa iloiten Jumalanpalveluksen opas, s. 46. Suomen ev. lut. kirkon kirkkohallituksen julkaisuja 2009:9. Kirkkohallitus Jumalanpalveluselämä ja musiikkitoiminta, 2009. ISBN 978-951-789-300-8.
- ↑ Evankeliumikirja kirkkokasikirja.fi. Viitattu 10.5.2021.
- ↑ Ruotsin kirkon evankeliumikirja. Verbum förlag AB, 2004. ISBN 91-526-9607-1.
- ↑ Pääsiäinen, juhlien juhla ort.fi. Arkistoitu 10.5.2021. Viitattu 10.5. 2021.
- ↑ Pääsiäiseen sidotut juhlat ortodoksi.net. Viitattu 10.5.2021.
- ↑ Ordo huhtikuussa 2021 katolinen.fi. Viitattu 11.5.2021.
- ↑ Ordo toukokuussa 2021 katolinen.fi. Viitattu 11.5.2021.