Pääomalaina

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Pääomalaina on yrityksen saama erityisehtoinen laina, jolla on muita lainoja huonompi oikeus takaisinmaksuun ja korkoon. Vaikka kyseessä onkin laina, se voidaan tiettyjen ehtojen täyttyessä lukea yhtiön omaan pääomaan, toisin kuin muut lainat.

Käyttötarkoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osakeyhtiölain mukaan pääomalainaa voidaan käyttää muun muassa:

  1. Saneerauskeinona selvitystilan estämiseksi (pääomalainalla voidaan lisätä yhtiön vakavaraisuutta).
  2. Yhtiön vakavaraisuuden joustavaan parantamiseen (oman pääoman lisääminen on monesti yksinkertaisempaa pääomalainalla kuin muilla menettelyillä)

Lainaehdot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osakeyhtiön tai osuuskunnan saamaa lainaa voidaan pitää pääomalainana vain, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:[1]

  • Lainan ja sen koron saa maksaa selvitystilassa ja konkurssissa vain muita velkoja huonommalla etuoikeudella.
  • Lainaa saa palauttaa ja korkoa maksaa vain, jos vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä ylittää viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän.
  • Osakeyhtiö, osuuskunta tai sen tytäryhteisö ei ole antanut lainasta tai sen korosta vakuutta.
  • Lainasopimus on kirjallinen.

Jos nämä ehdot täyttyvät, pääomalaina rinnastetaan omaan pääomaan tutkittaessa, onko oma pääoma muuttunut negatiiviseksi siten, että siitä on tehtävä julkinen ilmoitus kaupparekisteriin.[1]

Pääomalaina taseessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääomalaina esitetään yrityksen taseessa lähtökohtaisesti vieraassa pääomassa. Pääomaaina esitetään joko lyhytaikaisen tai pitkäaikaisen vieraan pääoman ensimmäisenä eränä. Jos pääomalainan, tai sen osan, lyhennykseen on aikaa vähemmän kuin 12 kuukautta, laina tai lainanosa kuuluu lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan. Muilta osin se kuuluu pitkäaikaiseen vieraaseen pääomaan.[1]

Jos yritys pitää lainaa oman pääoman luonteisena, pääomalainan voi esittää omassa pääomassa erillisenä eränään. Omassa pääomassa esittämisen erityinen edellytys on, ettei pääomalainalla ole eräpäivää. Tämä tarkoittaa, että ajankohta, jolla lainapääoma maksetaan takaisin, on kirjanpitovelvollisen yksinomaisessa päätösvallassa.[1]

Yrityksellä on näyttövelvoite perusteista, joilla laina on merkitty omaan pääomaan. Jos laina on merkitty vieraaseen pääomaan, näyttötaakkaa ei ole. Pääomalainan voi merkitä vieraaseen pääomaan, vaikka se olisi kiistatta oman pääoman ehtoinen. Merkitsemällä pääomalainan vieraaseen pääomaan yritysjohto minimoi riskin siitä, että ulkopuolinen luulisi omaa pääomaa todellisuutta suuremmaksi ja yrityksen vakavaraisuutta todellisuutta paremmaksi.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Osakeyhtiölaki (Pääomalainaa käsittelee: osa III, luku 12)
  • Laskentatoimi ja rahoitus, s. 32, Vaasa 2011, Ikäheimo Seppo, Laitinen K. Erkki, Laitinen Teija, Puttonen Vesa, ISBN 978-951-96324-3-8

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Leppiniemi, Jarmo & Kaisanlahti, Timo: Oikeat ja riittävät kirjaukset, s. 174–177. Alma Talent, 2016. ISBN ISBN 978-952-14-2775-6.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.