Oulunkylän rautatieasema

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Oulunkylä
Åggelby
Laiturialuetta
Laiturialuetta
Perustiedot
Lyhenne Olk
Rataosa Helsinki–Riihimäki
Keravan kaupunkirata
Sijainti 60°13′42″N, 024°57′59″E
Osoite Oulunkylän tori 2 a, 00640 Helsinki
Kunta Helsinki (vuoteen 1920 Helsingin mlk, vuosina 1921–1946 Oulunkylä)
Vyöhyke B
Etäisyydet Käpylä 1,7 km
Pukinmäki 2,1 km
Avattu 1. lokakuuta 1881[1]
Liikenne
Käyttäjiä 9 200 (ark., 2015)[2]
Lähijunat I P K T
Vaihtoyhteydet Pikaraitiotie 15
Bussit 53, 64, 69, 603
Asemarakennus
Rakennettu 1919
Hissejä 1
Ratapiha
Raiteisto 2 laituriraidetta
Alkuperäinen asemarakennus
Alkuperäinen asemarakennus

Oulunkylän rautatieasema (lyh. Olk, ruots. Åggelby järnvägsstation, ratakm 7+399) on pääkaupunkiseudun lähiliikenteen asema Suomen pääratoihin kuuluvalla rataosalla Helsinki–Riihimäki Helsingin Oulunkylässä. Se sijaitsee Käpylän ja Pukinmäen asemien välissä, noin 7 kilometriä Helsingin päärautatieasemalta pohjoiseen. Aseman ali kulkee Oulunkyläntie.

Asemalla on kaksi laituriraidetta, jotka on numeroitu numeroin 3 ja 4. Raiteelta 3 liikennöidään pohjoisen suuntaan ja raiteelta 4 Helsingin suuntaan. Asemalaiturin toisessa päässä on portaat ja hissi ja toisessa päässä tasainen nousu, jotka vievät kahteen suuntaan haarautuviin alikulkutunneleihin.

Oulunkylän asemalla pääradasta haarautui Herttoniemen satamarata. Sitä käytettiin sataman liikenteeseen vuoteen 1992 asti [3] ja sen jälkeen vuoteen 2012 Helsingin metron varikon huoltokuljetuksiin.

Lokakuussa 2023 liikennöinnin aloitti pikaraitiotie Raide-Jokeri, ja yksi sen pysäkeistä on sijoitettu Oulunkylän aseman viereen. Vaihtoyhteys pikaraitiotiehen tekee Oulunkylän asemasta joukkoliikenteen solmukohdan.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulunkylä otettiin matkustajaliikenteen käyttöön 1. lokakuuta 1881 paikallisten tilanomistajien annettua valtiolle korvauksetta maata aseman tarpeisiin. Pysäkin lähistölle nousi paljon asutusta, ja kun vuonna 1907 pysäkki korotettiin aseman arvoon,[1] Oulunkylä sai oman asemarakennuksen. Asema sijaitsi tuolloin radan itäpuolella.[4]

Rautatien ansiosta Oulunkylä kasvoi maalaiskylästä huomattavaksi asutuskeskukseksi. Vuonna 1906 siitä muodostettiin taajaväkinen yhdyskunta, ja samana vuonna sinne valmistui oma kirkko. Vuonna 1921 Oulunkylä irtautui Helsingin pitäjästä itsenäiseksi kunnaksi, mutta vuonna 1946 se liitettiin kokonaisuudessaan Helsingin kaupunkiin suuressa alueliitoksessa.[5]

Tavaraliikenteen merkitys Oulunkylän asemalla vahvistui, kun rata Herttoniemen öljysatamaan avattiin vuonna 1939. Satamaradalta rakennettiin useita pistoraiteita teollisuuslaitoksille, ja raideyhteys metrovarikolle otettiin käyttöön vuonna 1977. Herttoniemen öljysataman toiminnan loppuessa satamarata tuli tarpeettomaksi, ja viimeinen juna satamaan kulki syyskuussa 1992. Entinen satamarata on nykyisin Oulunkylän aseman ja Viikin osalta runkolinja 550:n reittiä.[5]

Oulunkylän asema muutettiin miehittämättömäksi liikennepaikaksi vuonna 1983, ja tavaraliikenne lopetettiin vuonna 1989. Vuodesta 2005 Oulunkylä on laskettu osaksi Helsingin rautatieliikennepaikkaa.[5]

Vanha asemarakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisin Oulunkylän asemalla on vuonna 1922 rakennettu[5] puinen asemarakennus. Sen jälkeen kun Oulunkylän kautta kulkeva rata, Keravan kaupunkirata, 1990-luvulla levennettiin neliraiteiseksi, lähiliikennejunat siirtyivät kuitenkin kahdelle itäisimmälle raiteelle (raiteet 3 ja 4). Tällöin vanha asemarakennus jäi lähiliikenteen kannalta väärälle puolelle rataa ja syrjään matkustajien kulkureiteiltä. Nykyisin se ei ole enää junaliikenteen käytössä, eikä asemalla ole lipunmyyntiä. Asemarakennuksessa toimii fysio-, toiminta- ja psykoterapiapalveluita tuottava yritys nimeltään Lapsen Asema.

Asemalla pysähtyvät junat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

I Helsinki–Tikkurila–Lentoasema–Huopalahti–Helsinki
K Helsinki–Kerava
P Helsinki–Huopalahti–Lentoasema–Tikkurila–Helsinki
T Helsinki–Riihimäki (yöjuna)

Linja-autoyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tolmunen, Tapio: Viisi minuuttia seuraavaan lähtöön – HSL-alueen joukkoliikenteen historia, s. 44. Helsingin seudun liikenne, 2016. ISBN 978-952-253-288-6.
  2. Kehäradan matkustajamäärät marraskuussa 2015 (PowerPoint-tiedosto) Helsingin Seudun liikenne. Arkistoitu 7.8.2017. Viitattu 6.1.2016.
  3. http://www.seisake.net/satamarata3/historia.php
  4. Harmo, Maunu: Oulunkylä – Åggelby: Vihreä idylli, s. 37. Helsinki: Oulunkylä-seura ry, 1987. ISBN 951-99891-2-9.
  5. a b c d Jussi Iltanen: Radan varrella, Suomen rautatieliikennepaikat, s. 50. Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]