Oulun seksuaalirikokset 2018

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Oulun seksuaalirikokset 2018 oli kesän 2018 ja talven 2019 välisenä aikana Oulun seudulla tapahtunut seksuaalirikosten sarja. Tapauksilla oli samanlaisia piirteitä, mutta poliisin mukaan rikoskokonaisuudet eivät liittyneet toisiinsa.[1]

Suurin osa rikosten uhreista oli alaikäisiä. Epäillyistä noin kaksi kolmasosaa oli täysi-ikäisiä ulkomaalaistaustaisia miehiä, jotka olivat saapuneet Suomeen turvapaikanhakijoina tai kiintiöpakolaisina. Yhteensä 29 epäillystä noin kolmasosa oli kantasuomalaisia. Alaikäisiin kohdistuneiden rikostapausten syytteitä olivat raiskaus, seksuaalinen hyväksikäyttö, pahoinpitely sekä niiden törkeät muodot. Lisäksi yhtä vangittua epäiltiin seksuaalipalvelujen ostamisesta nuorelta ja yhtä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta.[2][3][4][5][6]

Rikosepäilyt herättivät suurta huomiota julkisuudessa.[4] Ne myös nostivat esille internetissä tapahtuvan grooming-ilmiön, jossa lapsia houkutellaan seksuaalisiin tarkoituksiin.[7] Suurimmassa osassa tapauksia epäillyt ovat ottaneet uhreihinsa yhteyttä sosiaalisen median välityksellä.[4]

Rikosepäilyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulun poliisi tiedotti ensimmäisestä seksuaalirikoskokonaisuudesta julkisuuteen 1. joulukuuta 2018.[8] 18. joulukuuta 2018 Oulun poliisi tiedotti tutkinnassa olevan viisi alaikäiseen kohdistunutta seksuaalirikosta.[9] Uhrit olivat 10–15-vuotiaita suomalaistyttöjä ja tekijät täysi-ikäisiä ulkomaalaistaustaisia miehiä. Heistä osa on turvapaikanhakijoita, osa pakolaisia ja osalla on Suomen kansalaisuus.[2] Suurimmassa osassa tapauksia miehet olivat ottaneet tyttöihin yhteyttä sosiaalisen median välityksellä.[4] Rikokset tapahtuivat vuoden 2018 kesällä ja syksyllä.[10]

Poliisi tutkii lokakuussa 2018 tapahtunutta törkeää raiskausta, josta epäillään ulkomaalaistaustaista miestä.[9] Lisäksi Oulun Tuirassa tapahtui 16.–17. marraskuuta[11] kaksi seksuaalirikosta, joissa molemmissa on eri uhri ja epäilty.[12] Marraskuussa yksityisasunnossa tapahtui epäilty törkeä raiskaus, jossa uhri oli alle 15-vuotias kantasuomalainen tyttö ja rikoksesta epäilty parikymppinen ulkomaalaistaustainen mies. Mies vangittiin 17. joulukuuta todennäköisin syin rikoksesta epäiltynä.[9]

Laajimmassa seksuaalirikostapauksessa tutkitaan yksittäisten rikosten sijaan laajempaa kokonaisuutta.[10] Poliisi epäilee, että ulkomaalaistaustaiset miehet ovat kohdistaneet kantasuomalaiseen hieman yli 10-vuotiaaseen tyttöön seksuaalirikoksia useiden kuukausien ajan yksityisasunnoissa Oulussa.[13] Epäillyt tunsivat toisensa entuudestaan.[2] Tapauksen johdosta seitsemän miestä vangittiin 28. marraskuuta rikosnimikkeillä törkeä raiskaus ja törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö.[14] Kahdeksas epäilty ehti paeta Saksaan, jossa hänet otettiin kiinni, mutta Suomen poliisi ei ollut tehnyt hänestä kansainvälistä etsintäkuulutusta, joten epäilty vapautettiin ennen siirtämistä Suomeen. Vapauttamisen jälkeen poliisi antoi kansainvälisen etsintäkuulutuksen.[15] Oulun käräjäoikeus on vanginnut miehen poissaolevana.[16] Keskusrikospoliisi lisäsi miehen Europolin Most Wanted -listalle 21. joulukuuta 2018. Saksan poliisi otti kyseisen 25-vuotiaan miehen kiinni 2. tammikuuta 2019 Saarbrückenissä. Häntä epäillään todennäköisin syin törkeästä raiskauksesta, törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja pahoinpitelystä Oulussa 1. kesäkuuta – 29. lokakuuta 2018 välisenä aikana. Mies vangittiin Oulussa 25. tammikuuta 2019.[17][18]

11. tammikuuta 2019 poliisi tiedotti, että Oulun seudulla on aiemmin uutisoitujen viiden seksuaalirikoskokonaisuuden lisäksi paljastunut neljä uutta alle 15-vuotiaisiin tyttöihin kohdistunutta seksuaalirikosepäilyä, joiden tekijöiksi epäillään ulkomaalaistaustaisia miehiä. Teot ovat tapahtuneet kesän 2018 aikana, ja kolme miestä on otettu kiinni todennäköisin syin rikoksista epäiltynä. Poliisi tiedotti myös yhden uhrin menehtyneen syksyn aikana eikä kuolemaan liity rikosta.[19]

15. tammikuuta Oulun poliisi kertoi, että alaikäisiin kohdistuneita seksuaalirikostutkintoja on yhteensä yhdeksän. Tapauksilla on kahdeksan uhria ja rikoksesta epäiltyjä yhteensä 14. Samana päivänä poliisi vangitsi 19-vuotiaan miehen epäiltynä kahdesta törkeästä lapsen seksuaalista hyväksikäytöstä ja törkeästä raiskauksesta vuoden 2018 kesä- ja heinäkuussa. Lisäksi vangittiin 19-vuotias mies epäiltynä kahdesta törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä raiskauksesta edellisvuoden heinäkuussa.[10]

25. tammikuuta Oulun käräjäoikeus vangitsi vuonna 1999 syntyneen ulkomaalaistaustaisen miehen todennäköisin syin epäiltynä törkeästä raiskauksesta ja törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Epäillyt rikokset tapahtuivat 29. syyskuuta 2018 Raahessa.[20] Epäily osoittautui kuitenkin aiheettomaksi.[21]

Oululaisessa yksityisasunnossa tapahtui helmikuussa alle 16- ja alle 18-vuotiaan tytön epäilty raiskaus. Seuraavana maanantaina 11. helmikuuta poliisi ilmoitti, että se on ottanut kiinni ulkomaalaistaustainen henkilön, jolla on oleskelulupa Suomeen. Tapausta tutkitaan muun muassa törkeänä raiskauksena, pahoinpitelynä ja pakottamisena. Nuoremman tytön osalta poliisi tutkii tekoa myös törkeänä lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä.[22] Epäiltyjä on useampia. Kiinniotettu mies vangittiin kaksi päivää myöhemmin, ja häntä epäillään myös tammikuussa tapahtuneesta 14-vuotiaaseen tyttöön kohdistuneesta seksuaalirikoksesta, jonka nimikkeet ovat törkeä raiskaus ja törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö.[23]

20. helmikuuta Oulun poliisi kertoi, että heillä on ollut talven aikana tutkinnassa 29 törkeää seksuaalirikoskokonaisuutta, joihin kaikkiin liittyy alaikäinen uhri. Epäiltyjä on kaikkiaan 30 ja heistä suurin osa ulkomaalaistaustaisia. Noin kolmasosa epäilyistä on kantasuomalaisia. Alaikäisiä uhreja on lähteestä riippuen 20 tai 22. Sukupuoliyhteys on ollut mukana ainakin puolessa tapauksista. Lisäksi esitutkinnassa on selvinnyt, että laajimmassa tapauksessa, jossa epäiltyjä on kahdeksan, tekoaika ulottuu vuoteen 2017 asti eli paljon pitempään kuin aiemmin epäiltiin.[6][24] Alaikäisiin kohdistuneiden rikostapausten syytteitä ovat raiskaus, seksuaalinen hyväksikäyttö, pahoinpitely sekä niiden törkeät muodot. Lisäksi yhtä vangittua epäillään seksuaalipalvelujen ostamisesta nuorelta ja yhtä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta. Nuorin uhri on muutaman vuoden ikäinen lapsi, ja kyseisessä tapauksessa epäilty on kantasuomalainen, ja kyse on perheen sisäisistä teoista[25].[5][6]

Monessa tapauksessa epäillyt ovat ottaneet yhteyttä alaikäisiin tyttöihin sosiaalisen median välityksellä esimerkiksi Instagramissa ja Snapchatissa. Sen vuoksi poliisi epäilee, että osassa tapauksissa on syyllistytty myös groomingiin eli lapsen houkuttelemiseen seksuaalisiin tarkoituksiin. Uhrit on houkuteltu tapamiisiin esimerkiksi tupakkaa tai päihteitä lupaamalla.[6]

Reaktiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kannanotot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliitikot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisäministeri Kai Mykkänen piti seksuaalirikoskokonaisuutta järkyttävänä ja korosti, että suomalaisen yhteiskunnan on löydettävä keinot, joilla vastaavia tapauksia pystytään voimakkaammin estämään. Hänen mukaansa tuomioiden koventaminen on yksi keino vaikuttaa ennaltaehkäisevästi, ja eduskunnan käsittelyssä on hallituksen esitys seksuaalirikosten rangaistusten koventamisesta. Lisäksi laki ulkomaalaisten rikollisten karkotusten nopeuttamiseksi tulee voimaan vuoden 2019 alussa. Mykkäsen mukaan Suomen kansalaisuuksia myönnettäessä on pyrittävä varmistumaan nykyistä enemmän siitä, että henkilön arvopohja on suomalaiseen yhteiskuntaan sopiva.[26] Myöhemmin Mykkänen sanoi, että hänen oikeustajuunsa mahtuisi se, että törkeän seksuaalirikoksen tehnyt voisi menettää Suomen kansalaisuuden. Seksuaalirikokset eivät kuitenkaan ole mukana lakiesityksessä, jossa terrorismiin tai maanpetokseen syyllistyneeltä kaksoiskansalaiselta voitaisiin poistaa kansalaisuus. Mykkäsen mukaan Sipilän hallitus ei enää ehdi tehdä lisäesitystä.[27] 11. tammikuuta 2019 Mykkänen kertoi, että sisäministeriössä on valmisteilla noin kymmenen kohdan lisätoimien ohjelma ulkomaalais­taustaisen rikollisuuden torjumiseen, mutta lakimuutokset jäävät seuraavalle hallitukselle.[28]

Pääministeri Juha Sipilä antoi virallisen lausunnon, jossa hän kuvasi lapseen kohdistuvaa seksuaalirikosta epäinhimilliseksi teoksi, jonka pahuutta ei voi käsittää. Lisäksi hän korosti, että oikeusvaltiossa syylliset saavat rangaistuksen etnisyydestä riippumatta, ja että tapauksen tutkinnasta vastaa poliisi ja tuomiosta oikeuslaitos.[29] Sipilä otti Oulun tapahtumiin kantaa vielä pääministerin uudenvuodentervehdyksessä, jossa hän totesi, että epäiltyihin rikoksiin ovat syyllistyneet yksilöt, eivät väestöryhmät, ja muistutti omankädenoikeuden käytön ja vihapuheen viljelemisen olevan oikeusvaltiossa rikos.[30]

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi, että epäillyt rikokset järkyttävät täydellisen epäinhimillisyytensä vuoksi. Lisäksi hän totesi, että oikeus koskemattomuuteen kuuluu Suomen yhteiskunnan perusarvoihin ja niitä pitää jokaisen noudattaa. Hänen mukaansa täytyy varmistaa, että Suomi on jatkossakin oikeudenmukainen ja turvallinen maa.[31] Tasavallan presidentin uudenvuodenpuheessa Niinistö kutsui kestämättömäksi, että jotkut Suomesta turvaa hakeneet ovat itse syyllistyneet väkivallantekoihin.[32]

Valtiovarainministeri Petteri Orpo sanoi 14. tammikuuta, että hän on keskustellut Oulun kaupunkiin sijoitettavista rahallisista panostuksista kaupunginjohtaja Päivi Laajalan ja pääministeri Juha Sipilän kanssa. Alustavien arvioiden mukaan Oulu tarvitsee 1–2 miljoonaa euroa turvallisuustilanteen parantamiseen ja kriisiapuun. Orpon mukaan kaupunki tarvitsee poliisien lisäksi sosiaalityötä, nuorisotyötä sekä kodin ja koulun yhteistyötä.[33] Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkosen mukaan hallituksen on tarvittaessa tuotava lisäesitys lisäbudjetista muun muassa nettipoliisin, poliisin rikostutkinnan, valistuksen ja rikoksen uhrien auttamisen resurssien varmistamiseksi. Pääministeri Juha Sipilä on sanonut, että hallitus pystyy myöntämään lisäbudjetin, jos toimenpiteet vaativat taloudellisia resursseja.[34]

Oikeusministeri Antti Häkkänen sanoi tammikuussa 2019, että maahanmuuton järjestelmää pitää jossain määrin kiristää, kontrollia parantaa ja laittomasti maassa olevien palauttamista nopeuttaa. Lisäksi hänen mukaansa ulkoministeriön pitää mahdollisimman nopeasti solmia Irakin kanssa sopimus, sillä Irak ei vastaanota muita kuin vapaaehtoisesti palaavia kansalaisiaan.[35]

Vasemmistoliiton kansanedustajat, seksuaaliseen väkivaltaan perehtynyt tutkija Anna Kontula sekä Hanna Sarkkinen sanoivat, etteivät seksuaalirikokset ratkea maahanmuuttajia kollektiivisesti syyllistämällä, eikä ilmoittamiskynnys laske rangaistuksia koventamalla koska oikeusprosessit ovat uhrille niin raskaita. Sarkkisen mukaan seksuaalirikokset eivät ole maahanmuuton myötä Suomeen tullut ilmiö, vaan myös kantasuomalaiset raiskaavat ja hyväksikäyttävät. Ulkomaalaistaustaisten tekemien seksuaalirikosten ehkäisemiseksi hän nostaa esiin seksuaalikasvatuksen ja Suomen lakien tuntemuksen, ja asiat on ratkaistava ilman lynkkausmielialaa.[36][37]

Uskonnolliset yhdistykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo kertoi järkyttyneensä tapahtumista ja ilmaisi myötätuntonsa uhreille ja heidän läheisilleen. Keskitalon mielestä se, että teoista epäiltynä on useita ulkomaalaistaustaisia, tekee tapauksen käsittelystä erityisen vaativaa, sillä yhtäältä on pyrittävä pidättäytymään kaikkien turvapaikanhakijoiden leimaamisesta, mutta toisaalta tapahtumat osoittavat, että lisääntyvän maahanmuuton myötä Suomeen tulee kulttuurisia piirteitä, joita ei pidä hyväksyä.[38] Oulun kirkkoherrat julkaisivat yhteisen kannanoton, jossa he ilmaisivat tukensa uhreilla ja heidän läheisilleen, ja muistuttivat, että ketään syytöntä ei pitäisi leimata tapahtumien johdosta.[39] Pohjois-Suomen Islamilainen Yhdyskunta totesi kannanotossaan tuomitsevansa vakavasti ne, jotka ovat tapahtumiin osallisina, ja että kyseinen toiminta ei ole sallittua islamissa.[40] Toisaalta yhdyskunnan johto tuki avoimesti erästä vyyhdissä tuomittua henkilöä, joka antoi uskonnollista opetusta moskeijassa ja oli käyttänyt hyväkseen 8-vuotiasta tyttöä moskeijan tiloissa.[41]

Viranomaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen totesi, että kyseessä on erittäin iljettävä rikollisuuden muoto ja toivoi kaikilta osapuolilta malttia tapauksen selvittämisessä.[42] Oulun apulaispoliisipäällikkö Arto Karnaranta pitää seksuaalirikosvyyhteä täysin epätavallisena, jollaista ei ole nähnyt 38-vuotisen virkauransa aikana.[43] Keskusrikospoliisin rikosylikomisario Sari Saranin mukaan Oulun tapaus on vain ”jäävuoren huippu” sekä rikollisuuden laji, joka ei tule helposti ihmisten tai viranomaisten tietoon, koska seksuaalisen hyväksikäytön uhrien kynnys pyytää tai hakea apua on korkea. Saranin mukaan Oulun tapaus on Suomessa poikkeuksellinen, mutta kansainvälisesti tyypillinen, ja kyseisen kaltainen rikollisuus alkaa olla järjestäytynyttä.[44]

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan viranomaisten resursseja täytyy lisätä seksuaalirikoksia ehkäisevään toimintaan. Lisäksi Kurttila esittää, että kansalaisuuden menettämisen kriteereitä pitäisi laajentaa esimerkiksi juuri sellaisiin tekoihin, joita Oulussa on nyt tehty.[45]

Lakihankkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seksuaalirikosten myötä Sipilän hallitus laati tammikuussa 2019 kolme uutta lakihanketta, joiden avulla seksuaalirikoksiin pystyttäisiin puuttumaan tehokkaammin. Sekä hallitus- että oppositiopuolueet päättivät kolmen lakihankkeen edistämisestä yksimielisesti ja nopealla aikataululla: lakihankkeet pyrittiin ratkaisemaan kolmen kuukauden sisällä.[34]

Rikoslaki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallituksen esityksessä rikoslakia muutettaisiin siten, että lapsen seksuaalisen hyväksikäytön enimmäisrangaistusta korotettaisiin neljästä vuodesta kuuteen vuoteen vankeutta. Rikoslakiin lisättäisiin myös törkeää lapsenraiskausta koskeva uusi rangaistussäännös, josta saisi maksimissaan 12 vuoden vankeustuomion. Lakivaliokunta on myös tarkastellut törkeiden lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten minimirangaistusten kiristämistä, ja lisäksi lakivaliokunnassa on käsiteltävänä kansalaisaloite, joka vaatii kyseisen rikoksen rangaistuksen nostamista vuodesta kahteen vuoteen vankeutta.[34]

Poliisin henkilötietolaki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskunnan käsiteltävänä on uusi poliisin henkilötietolaki, jolla parannettaisiin poliisin mahdollisuuksia käyttää henkilötietoja rikosten estämiseksi ja selvittämiseksi. Muutos ei sisäministeriön mukaan lisäisi poliisin nykyisiä tiedonhankintavaltuuksia, ja tietojen käyttöä valvottaisiin säännöllisesti. Uusi laki mahdollistaisi aiempaa selvemmin rikokseen liittyvien henkilöiden tietojen käsittelyn ja yhdistelyn, esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden kohdalla.[34]

Kansalaisuuslaki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusi kansalaisuuslaki mahdollistaisi sen, että vakaviin rikoksiin syyllistynyt ulkomaalaistaustainen henkilö voisi menettää Suomen kansalaisuutensa. Kansalaisuuden menettäminen kuitenkin edellyttää, että henkilöllä on myös jonkin toisen valtion kansalaisuus ja kyseiseen valtioon riittävästi siteitä. Lakia on kokouksissa toivottu täydennettävän myös törkeillä seksuaali- ja väkivaltarikoksilla. Esimerkiksi sisäministeri Kai Mykkänen on toivonut, että laki täydennettäisiin koskemaan myös muun muassa törkeitä lapsenraiskauksia tai muita törkeitä seksuaalirikoksia.[34]

Muut lait[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2019 alussa voimaan astunut uusi ulkomaalaislaki on helpottanut törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamista. Uuden lain mukaan oleskeluluvalla Suomessa oleva voidaan karkottaa hänen syyllistyessä toistuviin rikoksiin tai jos hän tekee rikoksen, jonka enimmäisrangaistus on vähintään yksi vuosi vankeutta. Myös henkilö, jonka koetaan olevan vaaraksi muille tai jonka epäillään ryhtyvän Suomessa kansallista turvallisuutta vaarantavaan toimintaan, voidaan karkottaa.[34]

Eduskunta käsitteli tammikuussa myös esitystä, jonka avulla estettäisiin kansainvälistä suojelua koskevan uusintahakemusten väärinkäyttö viivytystarkoituksessa. Lain mukaan hakijan on jatkossa perusteltava, miksei hän esittänyt perustelujaan uusintahakemukselle jo aikaisemmin.[34]

Hallituspuolue Sininen tulevaisuus on tammikuussa 2019 ehdottanut poikkeuslakia, jonka mukaan törkeisiin rikoksiin tuomitut ulkomaalaiset palautettaisiin kotimaahansa, vaikka heitä uhkaisi kotimaassa kuolemantuomio. YK:n pakolaissopimuksen mukaan henkilöä ei voi palauttaa maahan, jossa häntä uhkaa kuolemantuomio, kidutus tai vaino.[35] Myös oikeusministeri Antti Häkkänen ja valtiovarainministeri Petteri Orpo ovat suhtautuneet ehdotukseen negatiivisesti. Sinisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elon mukaan puolue on valmis lähtemään hallituksesta, mikäli asiassa ei saavuteta tyydyttävää ratkaisua.[46]

20. helmikuuta 2019 hallitus esitteli lisätoimia, joilla seksuaalirikoksia ja maahanmuuttajien tekemiä rikoksia voidaan kitkeä. Niihin kuului muun muassa nettipoliisin resurssien lisääminen, seksuaalirikosten rangaistusten koventaminen sekä viranomaisten keskinäisen yhteistyön parantaminen. Lisäksi oleskelulupapäätöstä tehdessä aiotaan ottaa entistä paremmin huomioon henkilön rikostausta, palautuksia odottavien henkilöiden valvontaa lisätään ja niin sanottu Suomi-koe eli yhteiskunnan kurssikoe lisätään vastaanottokeskuksiin. Esitetyt lakimuutokset pannaan vireille, mutta niiden toimeenpano jää seuraavalle hallitukselle. Yhteensä toimenpidekokonaisuuksia on 14.[47]

Ulkomaalaisten rikokset ja kotouttaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkomaalaisten tekemät rikokset nousivat julkiseen keskusteluun Oulun seksuaalirikosten myötä. Esimerkiksi vuonna 2017 afganistanilaisia ja irakilaisia epäiltiin lukumääräänsä nähden seksuaalirikoksesta 40 kertaa niin usein kuin suomalaisia. Yksi syy korkeaan lukemaan on ikärakenne, sillä näiltä alueilta tulleista henkilöistä suuri osa on nuoria miehiä. Ikärakenne ei kuitenkaan yksin selitä tiettyihin kansalaisuusryhmiin liittyvää seksuaalirikollisuutta, sillä keskusrikospoliisin mukaan irakilaisten kohdalla ikärakenne huomioidenkin ero on 14-kertainen. Muita taustavaikuttajia keskusrikospoliisiin mukaan ovat vanhoilliseen islamiin juurensa juontava väkivaltainen kunniakulttuuri sekä lähtömaan kaoottinen tilanne. Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin suunnittelijan mukaan yksi tärkeä selitys maahanmuuttajien tekemille rikoksille on sosiaalisen kontrollin siteen katkeaminen, sillä nuoret miehet eivät ole uudessa kotimaassaan oman yhteisön lähikontrollissa.[48]

Oulun seksuaalirikosepäilyjen yhteydessä nousi esiin myös maahanmuuttajien kotouttamisen onnistuminen suomalaisen lainsäädännön ja kulttuurin oppimisen näkökulmasta. Työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtajan mukaan tasa-arvosta, lainsäädännöstä ja Suomen yhteiskunnasta kerrotaan kotoutumiskoulutuksissa, eikä koulutuksen vaikuttavuuden seurantaan ole yksinkertaista ratkaisua. Vastaanottokeskuksissa turvapaikanhakijoille järjestetään kursseja seksuaalisuudesta ja tasa-arvosta suomalaisessa yhteiskunnassa. Maahanmuuttojohtajan mukaan kotoutumiskoulutusten vaikuttavuutta ja sen seurantaa pitää arvioida uudelleen seuraavalla hallituskaudella.[49]

Poliisin toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliisi tiedotti seksuaalirikoskokonaisuudesta useita päiviä sen jälkeen, kun seitsemän epäiltyä oli otettu kiinni. Viiveen aikana epäiltyjen nimet kiersivät sosiaalisessa mediassa ja epäiltyihin ri­kok­siin sekä po­lii­sin tie­do­tuk­seen liit­ty­en liikkui monenlaisia tulkintoja ja nä­ke­myk­siä. Poliisi ei tiedottanut julkisuuteen Tuirassa tapahtuneesta kahdesta seksuaalirikoksesta lainkaan. Poliisin mukaan seksuaalirikosjutuista tiedottaminen liian varhaisessa vaiheessa voi johtaa rikostutkinnan vaarantumiseen. Lisäksi niukkaa tiedotuslinjaa toteutetaan uhrin suojelemiseksi. Poliisin mukaan Oulussa ei ole systemaattista rikosaaltoa vaan tutkinnassa on yksittäisiä, samoihin aikoihin paljastuneita seksuaalirikoskokonaisuuksia.[50][43]

Rikosylikomisario Markus Kiiskisen mukaan Oulun poliisilaitos on syksyn 2018 aikana tehostanut lapsiin kohdistuvien vakavien rikosten tutkintaa. Myös resursseja ja työntekijöitä on lisätty ja työprosesseja tehostettu. Poliisi on myös panostanut enemmän taustaselvityksiin ja työtapoja on tehostettu yhteistyössä oikeuspsykologien ja syyttäjien kanssa. Lisäksi Kiiskinen uskoo, että Oulun poliisilaitoksen julkisuudessa harjoittama kannustus seksuaalirikoksista ilmoittamiseen poliisille on vaikuttanut siihen, että poliisin tutkittavaksi tulee aiempaa enemmän vakavia rikoksia.[6]

Joulukuun alussa poliisi tiedotti ulkomaalaistaustaisista miehistä, jotka saalistavat nuoria tyttöjä netissä, ja toivoi vanhemmilta valveutuneisuutta.[51] Myöhemmin poliisi julkaisi tiedotteen, jossa se kertoi, että tapausten myötä ulkomaalaisiin tai ulkomaalaiselta näyttäviin ihmisiin on kohdistunut vihapuhetta ja uhkaavaa käytöstä, mikä ei ole hyväksyttävää.[52]

Oulun raiskaustapauksen kahdeksas epäilty otettiin kiinni Saksassa, mutta päästettiin vapaaksi tietokatkoksen vuoksi. Sisäministeri Kai Mykkäsen mukaan on syytä selvittää viranomaisten toiminnan oikeellisuus, kun epäillystä ei heti alun perin annettu eurooppalaista pidätysmääräystä.[53] Päivää myöhemmin Mykkänen kuitenkin totesi, että Oulun poliisi on toiminut niin hyvin kuin mahdollista miehen kiinnisaamiseksi ja kertoo pyytäneensä selvitystä siitä, onko löydettävissä tapaa, jolla pidätysmääräykset saadaan jatkossa nopeammin vireille.[54]

Oulun kaupunki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajalan mukaan Oulu on tapahtumista huolimatta turvallinen kaupunki, mutta on arvioitava uudelleen, mitä kaupunki voi tehdä enemmän turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen eteen. Laajala kertoo, että ilmi tulleiden seksuaalirikosten laajuus, systemaattisuus ja pitkäkestoisuus ovat järkyttäneet myös virkamiehet. Laajalan mukaan kaupunki terävöittää työtään lasten ja nuorten parissa, ja kouluissa käynnistetään keskustelua erityisesti sosiaalisen median käytöstä ja sen riskeistä.[55][56]

Ilmi tulleiden seksuaalirikosten vuoksi Oulun kaupunki järjesti 28. tammikuuta 2019 turvallisuusinfon, jossa käsiteltiin ajankohtaisia turvallisuusteemoja. Viranomaiset antoivat tilaisuudessa tilannekatsauksen ja vastasivat yleisön lähettämiin kysymyksiin. Kaupungin turvallisuusinfoja on järjestetty säännöllisesti aiemminkin mutta ne ovat olleet suljettuja tilaisuuksia.[57]

Uusien seksuaalirikosepäilyjen tultua julki 11. tammikuuta 2019 Laajala kertoi, että kaupungin johto aikoo kutsua kaupungin asiantuntijoita, yhteistyökumppaneita ja viranomaisia yhteiseen suunnitteluun, miten he voivat yhdessä valmistella toimenpiteitä ja tehdä asioita nykyistä paremmin. Kaupungissa aiotaan pikkuhiljaa käynnistää monenlaisia turvallisuuteen ja lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä toimenpiteitä.[58] Oulussa työskentelevän traumapsykologin mukaan kaupunki ei ole järjestänyt riittävää tiedottamista, vanhempien tilaisuuksia tai nuoriin suuntautuvia interventioita turvallisuuden palauttamiseksi, vaikka kyseessä on hänen mukaansa eräänlainen suuronnettomuus Oulun kokoisessa kaupungissa.[59]

Oulun kaupunki päätti tammikuussa 2019, että turvapaikanhakijaryhmiä ei päästetä toistaiseksi kaupungin päivähoitopaikkoihin tai oppilaitoksiin tutustumiskäynnille. Päätös oli voimassa kunnes toisin tiedotettiin.[60]

Valtio lupasi kaupungille rahallista tukea krii­si­a­vun re­surs­soin­tiin ja tur­val­li­suus­työn uu­sien mal­lien re­surs­soin­tiin.[61][62] Helmikuussa 2019 Oulun kaupunki haki yhteensä yli 2,3 miljoonan euron edestä avustuksia erilaisiin hankkeisiin.[63] 22. helmikuuta hallitus julkisti lisätalousarvion, jonka määrärahoista kohdennettiin Ouluun 1,85 miljoonaa euroa lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten selvittämisen ja ehkäisemisen edistämiseksi.[64] Kaupungissa perustettiin joulukuussa 2018 Turvallinen Oulu -hanke, joka pitää sisällään muun muassa vanhemmuuden tukemista lasten ja nuorten seksuaalikasvatuksessa sekä koulutuksen ja osaamisen vahvistamista seksuaalirikosten ehkäisemiseksi. Valtiovarainministeriö myönsi rahoitusta vuosille 2019 ja 2020 yhteensä 2,418 miljoonaa euroa, minkä lisäksi Oulun kaupunginvaltuusto myönsi lisämäärärahaa toimien nopeuttamiseksi.[65] Turvallinen Oulu -hanke sai kritiikkiä siitä että monien mielestä hanke keskittyi liikaa lasten seksuaalikasvatukseen eikä siinä keskitytty tarpeeksi seksuaalisen hyväksikäytön torjuntaan. [66] Syyskuussa 2021 Turvallinen Oulu -hanke palkittiin kansallisella rikoksentorjuntapalkinnolla. [67]

Rasismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapausten tutkinnanjohtajan ja rikosylikomisario Markus Kiiskisen mukaan tapaus on aiheuttanut ”tietynlaista jännitettä” joulukuusta alkaen. Julkisilla paikoilla liikkuneet syyttömät ulkomaalaiset ovat joutuneet esimerkiksi tönityiksi ja halveksunnan kohteeksi. Kiiskinen uskoo halveksunnan olevan yksi syy siihen, mikseivät turvapaikanhakijat enää juurikaan vietä aikaansa keskustan Kauppakeskus Valkeassa. Viilentynyt ilmapiiri ei Kiiskisen mukaan ollut tammikuuhun 2019 mennessä näkynyt väkivaltana, mutta moskeijan ikkunat rikottiin joulun aikoihin. Osasyynä ongelmiin Kiiskinen näkee keskustelut verkkopalstoilla ja sosiaalisessa mediassa, jossa on liikkunut paljon tarkoituksellisesti harhaanjohtavaa tietoa. Väärän tiedon oikaisemiseksi viranomaiset järjestivät Oulussa 28. tammikuuta turvallisuusinfon, jossa viranomaiset vastasivat heille lähetettyihin kysymyksiin.[68]

Tuomiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen tuomio annettiin 20. maaliskuuta 2019. Vuonna 1975 syntynyt Muso Asoev sai kolmen vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä raiskauksesta. Tuomittu on Tadžikistanin kansalainen. Rikos tehtiin Pohjois-Suomen Islamilaisen Yhdyskunnan moskeijassa, jossa uhriksi joutunut ulkomaalaistaustainen 10-vuotias tyttö kävi opiskelemassa Koraania. Asoev oli kosketellut tyttöä eri puolilta vartaloa seksuaalisesti olennaisella tavalla noin neljällä eri tekokerralla ja lopulta raiskannut tämän sormellaan.[69] Rovaniemen hovioikeus lievensi Asoevin tuomion kolmeksi vuodeksi ja kahdeksi kuukaudeksi vankeutta. Lisäksi hänet määrättiin maksamaan tytölle 10 500 euron korvaukset. Hovioikeus katsoi, että vaikka teot olivat vakavia, ne eivät omassa rikoslajissaan olleet vakavimmasta päästä. Paljastuttuaan tapaus herätti suurta järkytystä. Suuttumusta herätti se, että paikallinen moskeija asettui tiukasti tekijän puolelle.[70]

26. maaliskuuta 2019 Oulun käräjäoikeus tuomitsi 22-vuotiaan Abdullhadi Barhumin 2,5 vuoden ehdottomaan vankeuteen, jonka syinä olivat törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja perusmuotoinen raiskaus. Rikoksen uhriksi joutunut 14-vuotias tyttö oli kysynyt Snapchatissä, kuka voisi hankkia hänelle savukkeita, ja viestiin vastasi Barhum. Ensimmäisessä tapaamisessa Barhum oli suudellut tyttöä suulle sekä kosketellut muun muassa tämän rintoja. Samana iltana tapahtuneessa toisessa tapaamisessa mies oli taluttanut tytön metsikköön, avannut housunsa ja pakottanut tämän polvillaan suuseksiin. Barhumin mukaan tyttö oli ollut aloitteellinen suuseksiin, mitä oikeus ei uskonut. Vankeusrangaistuksen lisäksi Barhum joutuu maksamaan tytölle 3 700 euron kipu- ja kärsimyskorvaukset.[71]

19. huhtikuuta tuomittiin 23-vuotias Abdul Aziz Nayef Dbeisan Al-Bodour törkeästä raiskauksesta ja törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä kolmen vuoden ja kahden kuukauden ehdottomaan vankeuteen. Lisäksi hänet velvoitettiin maksamaan uhrille yhteensä 7 300 euroa muun muassa henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä. Al-Bodour kiisti teon ja valitti tuomiostaan.[72] Rovaniemen hovioikeus piti vankeusrangaistuksen ennallaan, mutta alensi uhrille maksettavaa vahingonkorvausta 5 000 euroon.[73]

Vuonna 1999 syntynyt Baraa Ahmed Saeed Al Dawayma tuomittiin 4. heinäkuuta 2019 Oulussa lapsen törkeästä raiskauksesta sekä törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä kolmen vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdottomaan vankeuteen. Rikos tapahtui heinäkuussa 2018, kun 12-vuotias lapsi oli mennyt itselleen tuntemattoman Al Dawayman asunnolle, jossa tälle oli tarjottu alkoholia. Al Dawayma oli pakottanut uhrin kahdesti yhdyntään käyttämällä väkivaltaa sekä hyväksikäyttäen sitä, että pelon vuoksi lapsi ei kyennyt puolustamaan itseään. Al Dawayma kiisti rikokset ja väitti luulleensa uhria 16-vuotiaaksi, mitä oikeus ei pitänyt uskottavana. Toista, vuonna 2000 syntynyttä miestä vastaan ajettu syyte lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä hylättiin.[74]

Laajin rikoskokonaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapauksen laajimmassa seksuaalirikoskokonaisuudessa tuomittiin kahdeksan ulkomaalaistaustaista miestä. Uhrina oli sama, tekoaikaan 12–13-vuotias tyttö.[75][76][77]

Ensimmäinen tuomio laajimmassa seksuaalirikoskokonaisuudessa annettiin 9. toukokuuta. Oulun käräjäoikeus tuomitsi Rahmani Gheibalin neljän vuoden ehdottomaan vankeuteen törkeästä raiskauksesta ja törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Käräjäoikeuden Rahmani oli 13-vuotiaan tytön kanssa sukupuoliyhteydessä ja teki hänelle seksuaalisia tekoja, jotka vahingoittivat lapsen kehitystä. Osapuolet olivat tutustuneet toisiinsa sosiaalisessa mediassa, ja rikokset tapahtuivat yksityisasunnossa Oulussa. Tuomittu määrättiin maksamaan tytölle 22 000 euroa kivusta, särystä, kärsimyksestä sekä psyykkisen tilan heikkenemisestä. Rahmani kiisti rikokset ja valitti tuomiosta hovioikeuteen.[78]

Toinen tuomio annettiin 9. toukokuuta, kun vuonna 1998 syntynyt Shiraqa Yosefi tuomittiin kahden vuoden ehdottomaan vankeuteen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Lisäksi hänet määrättiin maksamaan tytölle 8 700 euroa kivusta, särystä, kärsimyksestä sekä psyykkisen tilan heikkenemisestä. Oulun käräjäoikeuden mukaan Yosefi oli tytön kanssa kerran yhdynnässä, ja lisäksi suuteli tätä ja kosketteli sukupuolielimen alueelta. Tekojen katsottiin olevan omiaan vahingoittamaan lapsen terveyttä. Hän myös yritti rahalla houkutella tyttöä uuteen tapaamiseen. Yosefi kiisti rikokset. Uhrin kertomus ja muu kirjallinen näyttö sekä henkilötodistelu kuitenkin tukivat uhrin kertomaa tapahtuneesta.[75]

Kolmannessa tuomiossa vuonna 1995 syntynyt Osman Ahmed Mohamed Humad tuomittiin kolmen vuoden vankeuteen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja lapsen houkuttelemisesta seksuaalisiin tarkoituksiin, sekä maksamaan 13-vuotiaalle tytölle kivusta, särystä, kärsimyksestä ja psyykkisen tilan heikkenemisestä 17 000 euron korvaukset. Humad otti tyttöön yhteyttä Facebookissa, ja yhteydenpito jatkui Messengerissa ja Snapchatissa. Lähettämissään viesteissä Humad useasti pyysi tyttöä tulemaan luokseen ja tarjoutui maksamaan tämän matkakulut. Asunnollaan Humad oli tytön kanssa yhdynnässä, suuteli tätä, kosketteli ja riisui alushousut. Humad kiisti syyllistyneensä rikoksiin, mutta kirjallinen näyttö ja henkilötodistelu tukivat tytön kertomusta. Puolustuksen mukaan Humad aikoi valittaa tuomiostaan hovioikeuteen.[79]

Oulun käräjäoikeus tuomitsi vuonna 1990 syntyneen Javad Mirzadin kolmen vuoden ja neljän kuukauden ehdottomaan vankeuteen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Lisäksi hänet määrättiin maksamaan 13-vuotiaalle tytölle 19 000 euroa vahingonkorvauksia kivusta ja särystä, kärsimyksestä ja psyykkisen tilan heikkenemisestä. Mirzad ja tyttö olivat vaihtaneet puhelinnumeroita Mirzadin asunnolla, minkä jälkeen yhteydenpito jatkui WhatsAppissa, Instagramissa ja puhelimitse. Mirzad antoi tytölle rahaa bussimatkoihin tapaamisiin asunnossaan. Mirzad oli tytön kanssa yhdynnässä ja lisäksi muun muassa suuteli tyttöä ja kosketteli tätä eri puolilta vartaloa. Oikeuden mukaan Mirzadin olisi tullut havaita ainakin joitakin puutteita asianomistajan kyvyssä ilmaista itseään, kyvyssä itsenäiseen toimintaan sekä päätöksentekokyvyssä. Mirzad kiisti syyllistyneensä muuhun kuin suuteluun ja vartalon kosketteluun, mutta oikeus ei pitänyt selitystä uskottavana.[80]

Vyyhdin viimeiset tuomiot käräjäoikeudessa jaettiin 12. heinäkuuta 2019. Vuonna 1993 syntynyt Qayssar Mohsin Sbahi Aldhulaiein tuomittiin törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, törkeästä raiskauksesta ja pahoinpitelystä neljäksi vuodeksi ehdottomaan vankeuteen. Lisäksi vuonna 1985 syntynyt Abdo Ibrahim Ahmed tuomittiin neljän vuoden kahden kuukauden pituiseen ehdottomaan vankeusrangaistukseen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, törkeästä raiskauksesta ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta. Kuvassa ollut lapsi ei ollut vyyhdin uhri.[77]

Kahdeksasta Oulun käräjäoikeudessa tuomitusta ulkomaalaistaustaisesta miehestä seitsemän valitti tuomioistaan hovioikeuteen. Yksi perui myöhemmin valituksensa.[81] 22. tammikuuta 2020 Rovaniemen hovioikeus antoi järjestyksessään kolmannen tuomionsa vyyhtiin liittyen. Hovioikeus oli kaikissa kolmessa tapauksessa pitänyt vankeusrangaistusten pituudet ennallaan, mutta laskenut korvausten tasoa kahdessa.[82] 31. maaliskuuta 2020 uutisoitiin, että Rovaniemen hovioikeus oli antanut tuomionsa viimeisen kolmen miehen tapauksessa. Oikeus tuli siihen tulokseen, että tytön muistikuvat eivät olleet asiassa sekoittuneet, vaan miehet oli tuomittu riittävän näytön perusteella, ja miesten tuomiot pysyivät voimassa.[83] Kahdeksan vyyhdissä tuomitun miehen ei katsottu tehneen rikoksiaan yhdessä vaan oikeuden mukaan kukin syyllistyi rikoksiin vuorotellen. Miehet olivat tutustuneet ja pitäneet yhteyttä lapseen sosiaalisen median sovelluksissa.[81]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Karjalainen, Katariina: Oulun poliisi: Nämä asiat tiedämme seksuaalirikos­vyyhdistä Ilta-Sanomat. 15.1.2019. Viitattu 26.2.2019.
  2. ↑ a b c Rintala, Mirja: Poliisi oikoo vääriä huhuja Oulun seksuaalirikoksista Ilta-Sanomat. 3.1.2019. Viitattu 4.1.2019.
  3. ↑ Poliisi tarkentaa tietoja liittyen kolmeen alaikäiseen kohdistuneeseen seksuaalirikokseen Oulussa Poliisi.fi. 5.12.2018. Viitattu 27.12.2018.
  4. ↑ a b c d MTV: Poliisi epäilee, että yksi Oulun seksuaali­rikosten uhreista huumattiin Helsingin Sanomat. 16.1.2019. Viitattu 27.1.2019.
  5. ↑ a b Oulun seksuaalirikossuma alkaa purkautua käräjille Ilta-Sanomat. 21.2.2019. Viitattu 22.2.2019.
  6. ↑ a b c d e Nuorin Oulussa viime kuukausina pal­jas­tu­nei­den törkeiden sek­su­aa­li­ri­kos­ten uhri vain muutaman vuoden ikäinen Ilta-Sanomat. 21.2.2019. Viitattu 22.2.2019.
  7. ↑ "Se on varmasti pisara valtameressä, mitä me kuullaan" – Asiantuntijat kehottavat aikuisia puhumaan grooming-ilmiöstä Yle Uutiset. 14.1.2019. Viitattu 17.1.2019.
  8. ↑ Poliisi tutkii lapseen kohdistunutta törkeiden sek­su­aa­li­ri­kos­ten sarjaa Oulussa Kaleva. 1.12.2018. Viitattu 12.1.2019.
  9. ↑ a b c Oulun poliisilla on tutkinnassa viisi alaikäiseen kohdistunutta törkeää seksuaalirikosta Poliisi.fi. 18.12.2018. Viitattu 27.12.2018.
  10. ↑ a b c Elonheimo, Petri: Oulun poliisi: alaikäisiin kohdistuneita seksuaalirikostutkintoja on yhteensä yhdeksän - 8 uhria ja yhteensä 14 epäiltyä Iltalehti. 15.1.2019. Viitattu 15.1.2019.
  11. ↑ Mitä Oulussa tapahtuu? Kaupungissa tutkitaan useita lapsiin kohdistuneita vakavia seksuaalirikoksia MTVuutiset.fi. 4.12.2018. Viitattu 27.12.2018.
  12. ↑ Oulun seksuaali­rikoksista epäillyt tulivat Suomeen turvapaikan­hakijoina Ilta-Sanomat. 4.12.2018. Viitattu 27.12.2018.
  13. ↑ Oulussa raiskattu lapsi hieman yli 10-vuotias suomalaistyttö MTVuutiset.fi. 3.12.2018. Viitattu 28.12.2018.
  14. ↑ 7 miestä vangittiin alaikäiseen kohdistuneista törkeistä seksuaalirikoksista Oulussa - poliisi uskoo epäiltyjen määrän kasvavan Iltalehti. 3.12.2018. Viitattu 28.12.2018.
  15. ↑ Oulun seksuaalirikosepäillystä ei ollut tehty kansainvälistä etsintäkuulutusta Yle Uutiset. 19.12.2018. Viitattu 28.12.2018.
  16. ↑ Tietokatko Suomen ja Saksan poliisin välillä johti raiskauksesta epäillyn miehen vapauttamiseen Hämeen Sanomat. 18.12.2018. Viitattu 28.12.2018.
  17. ↑ Saksan poliisi otti Oulun seksuaalirikoksista epäillyn kiinni Ilta-Sanomat. 3.1.2019. Viitattu 7.1.2019.
  18. ↑ Pikkarainen, Aleksi: Saksasta tuotu mies vangittiin Oulussa: Epäillään tehneen lapselle törkeitä tekoja pitkän ajan - kiistää tehneensä väärin Iltalehti. 25.1.2019. Viitattu 26.1.2019.
  19. ↑ Oulussa paljastui neljä uutta alle 15-vuotiaisiin tyttöihin kohdistunutta sek­su­aa­li­ri­ko­se­päi­lyä - epäillyt ul­ko­maa­lais­taus­tai­sia, poliisi vahvistaa yhden uhrin kuoleman Kaleva. 11.1.2019. Viitattu 11.1.2019.
  20. ↑ Mattila, Sanni: Jälleen uusi seksuaalirikos Oulun seudulla - Parikymppinen mies vangittu: teot tapahtuivat syyskuussa Raahessa Iltalehti. 25.1.2019. Viitattu 26.1.2019.
  21. ↑ Raahen epäily alaikäiseen kohdistuvista seksuaalirikoksista oli väärä ilmoitus Yle Uutiset. Viitattu 9.2.2019.
  22. ↑ Kemppainen, Susanna: Oulussa tutkitaan uutta törkeää sek­su­aa­li­ri­kos­ta Kaleva. 11.2.2019.
  23. ↑ Uusitalo, Heikki: Viikonlopun sek­su­aa­li­ri­kok­ses­ta epäilty mies vangittiin Kaleva. 13.2.2019.
  24. ↑ Oulun seksuaalirikosvyyhti paisuu yhä, tutkinnassa jo 29 alaikäisiin kohdistunutta juttua MTVuutiset.fi. 20.2.2019. Viitattu 21.2.2019.
  25. ↑ Nuorin Oulussa viime kuukausina pal­jas­tu­nei­den törkeiden sek­su­aa­li­ri­kos­ten uhri vain muutaman vuoden ikäinen Kaleva. 21.2.2019. Viitattu 25.2.2019.
  26. ↑ Sisäministeri Mykkänen haluaa tarkemman seulan kansalaisuuden myöntämiseen - Oulun raiskaukset järkyttävät: ”Tällaista ei pitäisi tapahtua Suomessa” Iltalehti. 4.12.2018. Viitattu 28.12.2018.
  27. ↑ Kurki-Suonio, Ossi: Raiskausrikokset: Sisäministeri ottaisi kansalaisuuden pois Uusi Suomi. 13.12.2018. Viitattu 8.1.2019.
  28. ↑ Luukka, Teemu: Sisäministeri Kai Mykkänen lupaa pian lisää toimia ulkomaalais­taustaisen rikollisuuden torjumiseen Helsingin Sanomat. 11.1.2019. Viitattu 12.1.2019.
  29. ↑ Oulun seksuaalirikokset: Nyt tuli Juha Sipilän lausunto Uusi Suomi. 5.12.2018. Viitattu 28.12.2018.
  30. ↑ Sipilä otti uudenvuoden­tervehdyksessään kantaa Oulun tapahtumiin: Rikokset tutkitaan ja syylliset saatetaan vastuuseen, mutta omankäden­oikeuden käyttö on rikos Helsingin Sanomat. 31.12.2018. Viitattu 4.1.2019.
  31. ↑ Presidentti Niinistö kommentoi Oulun rais­kause­päi­ly­jä MTV:lle: "Ne järkyttävät jokaista, jolla on rahtuakaan in­hi­mil­li­syyt­tä" Kaleva. 4.12.2018. Viitattu 28.12.2018.
  32. ↑ Teittinen, Paavo: Presidentti Niinistö kehotti uudenvuoden­puheessaan maahanmuuttajia ”ohjaamaan omiaan” Helsingin Sanomat. 2.1.2019. Viitattu 11.1.2019.
  33. ↑ Turunen, Petri: Petteri Orpo: ”Oulu tarvitsee 1-2 miljoonaa euroa turvallisuustilanteen parantamiseen” Ilta-Sanomat. 14.1.2019. Viitattu 14.1.2019.
  34. ↑ a b c d e f g Lakka, Päivi: Hallitus haluaa edistää kolmea lakihanketta seksuaalirikosten ehkäisemiseksi Ilta-Sanomat. 15.1.2019. Viitattu 15.1.2019.
  35. ↑ a b Siniset ehdottaa poikkeuslakia: Törkeisiin rikoksiin tuomitut palautettava, vaikka kotimaassa uhkaisi kuolemantuomio Ilta-Sanomat. 15.1.2019. Viitattu 15.1.2019.
  36. ↑ Hirvasnoro, Kai: Anna Kontula Oulun tapahtumista: Keskustelu raiskauksista maahanmuuttokysymyksinä menee vikaan Kansan Uutiset. 13.1.2019. Helsinki. Viitattu 16.1.2019.
  37. ↑ Kontula, Anna: Mitä raiskauksille pitäisi tehdä? blogi. 13.1.2019. Viitattu 16.1.2019.
  38. ↑ Piispa Jukka Keskitalo Oulun seksuaalirikoksista: "Uutiset ovat järkyttäneet minua sydänjuuria myöten" Kotimaa24. 5.12.2018. Viitattu 29.12.2018.
  39. ↑ Oulun kirkkoherrat seksu­aa­li­ri­kok­sista: suru on yhteinen, syyttömiä ei saa leimata Oulu-lehti. 11.1.2019. Viitattu 12.1.2019.
  40. ↑ Pohjois-Suomen imaami tuomitsee Oulun teot: ”Tällainen ei ole sallittua islamissa Demokraatti. 12.1.2019. Viitattu 12.1.2019.
  41. ↑ Nieminen, Tommi: Suomen polttopiste HS.fi. 31.3.2019. Viitattu 24.4.2021.
  42. ↑ Poliisiylijohtaja Oulun raiskaustutkinnasta: "Kyse on erittäin iljettävästä rikollisuuden muodosta, mutta toivon kansalaisilta malttia" Yle Uutiset. 5.12.2018. Viitattu 28.12.2018.
  43. ↑ a b "Koko kaameus paljastunut syksyn mittaan" Kaleva. 3.12.2018. Viitattu 28.12.2018.
  44. ↑ Krp:n rikosylikomisario Oulun epäillyistä seksuaalirikoksista MTV:lle Ilta-Sanomat. 5.12.2018. Viitattu 11.1.2019.
  45. ↑ Oulun seksuaalirikokset järkyttivät Iltalehti. 12.1.2019. Viitattu 12.1.2019.
  46. ↑ Waris, Olli: Siniset vaatii poikkeuslakia, väläyttää hallituksesta lähtemistä Ilta-Sanomat. 16.1.2019. Viitattu 18.1.2019.
  47. ↑ Näin hallitus aikoo ehkäistä seksuaali­rikollisuutta: Rangaistuksia kovennetaan, palautusta odottavien valvontaa lisätään, netti­poliisille lisää resursseja Helsingin Sanomat. 20.2.2019. Viitattu 21.2.2019.
  48. ↑ Iso selvitys ulkomaalaisten seksuaalirikollisuudesta Ilta-Sanomat. 15.12.2018. Viitattu 28.12.2018.
  49. ↑ Ko­tou­tus­kou­lu­tuk­sen vaikuttavuus ja seuranta arvioidaan uudelleen, ja vas­taa­not­to­kes­kus­ten kurssit käydään läpi Kaleva. 19.12.2018. Viitattu 28.12.2018.
  50. ↑ Oulussa seitsemän vangittu epäiltynä lapsen törkeästä hyväk­si­käy­töstä ja törkeästä raiskauksesta Oulu-lehti. 1.12.2018. Viitattu 12.1.2019.
  51. ↑ Oulun poliisi varoittaa: Ulkomaalaistaustaiset miehet saalistavat nuoria tyttöjä netissä Helsingin Sanomat. 4.12.2018. Viitattu 28.12.2018.
  52. ↑ Oulun raiskaukset järkyttivät myös kaupungin maahanmuuttajia, jotka saavat nyt osakseen häirintää Iltalehti. 20.12.2018. Viitattu 28.12.2018.
  53. ↑ IS: Poliisilla ei ollutkaan varmaa tietoa, oliko Saksassa karkuteillä oleva Oulun sek­su­aa­li­ri­ko­se­päil­ty koskaan kiin­nio­tet­tu­na Kaleva. 19.12.2018. Viitattu 28.12.2018.
  54. ↑ Sisäministeri Mykkänen IS:lle: Oulun poliisi toimi niin hyvin kuin mahdollista sek­su­aa­li­ri­ko­se­päil­lyn jahdissa Kaleva. 20.12.2018. Viitattu 29.12.2018.
  55. ↑ Oululaiset järkyttyivät epäillyistä raiskauksista Yle Uutiset. 5.12.2018. Viitattu 29.12.2018.
  56. ↑ Seksuaalirikosten järjestelmällisyys ja laajuus yllätti Ilta-Sanomat. 5.12.2018. Viitattu 29.12.2018.
  57. ↑ Oulun kaupunki järjestää tur­val­li­suusin­fon tammikuun lopussa Kaleva. 20.12.2018. Viitattu 29.12.2018.
  58. ↑ Kau­pun­gin­joh­ta­ja Päivi Laajala: Olen järkyttynyt uusista alaikäisiin koh­dis­tu­neis­ta sek­su­aa­li­ri­ko­se­päi­lyis­tä Kaleva. 11.1.2019. Viitattu 11.1.2019.
  59. ↑ Traumapsykologi: Oulun seksuaalirikokset ovat kaupungille suuronnettomuus Yle Uutiset. 11.1.2019. Viitattu 11.1.2019.
  60. ↑ Koulu joutui myrskyyn, kun somessa levisi väärä väite turvapaikanhakijoiden vierailusta Yle Uutiset. 25.2.2019. Viitattu 25.2.2019.
  61. ↑ Oulu listasi toimia seksu­aa­li­ri­kosten ehkäi­se­mi­seksi Oulu-lehti. 14.1.2019. Viitattu 17.1.2019.
  62. ↑ Petteri Orpo: ”Oulu tarvitsee 1-2 miljoonaa euroa turvallisuustilanteen parantamiseen” Ilta-Sanomat. 14.1.2019. Viitattu 17.1.2019.
  63. ↑ Nuorille oma paikka kauppakeskuksen lähelle Ilta-Sanomat. 7.2.2019. Viitattu 21.2.2019.
  64. ↑ Hallitus myöntää Oululle 1,85 miljoonaa euroa sek­su­aa­li­ri­kos­ten eh­käi­se­mi­seen Kaleva. 22.2.2019. Viitattu 25.2.2019.
  65. ↑ Sek­su­aa­li­ri­kok­sia estämään perustettu Turvallinen Oulu -hanke jatkuu ensi vuoden loppuun saakka Kaleva. 10.2.2020. Viitattu 11.2.2020.
  66. ↑ Squirttaamista, pippelityöpajoja ja suuseksisuojia – Oulun alaikäisille suunnatut materiaalit herättävät syvää hämmennystä suomenuutiset.fi. 3.3.2020. Viitattu 24.9.2022.
  67. ↑ Turvallinen Oulu -hanke voitti kansallisen rikoksentorjuntakilpailun yle.fi. 27.9.2021. Viitattu 24.9.2022.
  68. ↑ Valtavaara, Marjo: Oulun ilmapiiri kylmeni. Helsingin Sanomat, 11.1.2019, s. A8.
  69. ↑ Oulussa hy­väk­si­käyt­tö­tuo­mioon johtanut rikos tapahtui moskeijassa 20.3.2019. Kaleva. Viitattu 20.3.2019.
  70. ↑ Reinboth, Susanna: Hovioikeus lievensi tuomiota Oulun moskeijaraiskauksesta: teko oli vakava, mutta rikoslajissaan se oli lievimmästä päästä Helsingin Sanomat. 21.2.2020. Viitattu 22.2.2020.
  71. ↑ Ranta, Niko: Oulun seksuaalirikosvyyhti: Mies raiskasi 14-vuotiaan tytön Ilta-Sanomat. 26.3.2019. Sanoma Media Finland. Viitattu 28.3.2019.
  72. ↑ Jäntti, Mari: Tuomio yhdestä Oulun seksuaalirikoksesta: 23-vuotias mies tuomittiin runsaan kolmen vuoden vankeuteen Yle Uutiset. 17.4.2019. Viitattu 19.4.2019.
  73. ↑ Pinola, Marko: Hovioikeus piti lapsen törkeästi raiskanneen miehen tuomion ennallaan, mutta laski uhrille maksettavaa korvausta Yle Uutiset. 5.12.2019. Viitattu 13.7.2022.
  74. ↑ Mies tuomittiin Oulussa törkeästä raiskauksesta ja törkeästä lapsen sek­su­aa­li­ses­ta hy­väk­si­käy­tös­tä Kaleva. 4.7.2019. Viitattu 4.7.2019.
  75. ↑ a b Kemppainen, Susanna: Toinen tuomio Oulun sek­su­aa­li­ri­kos­vyyh­des­tä Kaleva. 14.5.2019. Viitattu 3.7.2019.
  76. ↑ Reinboth, Susanna: Miesjoukko raiskasi nuoren tytön Oulussa, hovioikeus antoi yhdelle tuomitulle luvan tutustua uhrin kaikkiin kuulustelukertomuksiin Helsingin Sanomat. 12.12.2019. Viitattu 12.12.2019.
  77. ↑ a b Hinkula, Emma: Oulun seksuaalirikosvyyhdin laajat käsittelyt tulivat päätökseen: kahdelle miehelle vankeutta muun muassa törkeästä raiskauksesta Yle Uutiset. 12.7.2019. Viitattu 12.12.2019.
  78. ↑ Kemppainen, Susanna: 13-vuotiaan oululaistytön raiskauksesta ja hy­väk­si­käy­tös­tä neljä vuotta vankeutta Kaleva. 9.5.2019. Viitattu 3.7.2019.
  79. ↑ Kemppainen, Susanna: Kolme vuotta vankeutta lapseen koh­dis­tu­neis­ta sek­su­aa­li­ri­kok­sis­ta Oulussa Kaleva. 5.6.2019. Viitattu 3.7.2019.
  80. ↑ Uusitalo, Henriikka: Käräjoikeus antoi neljännen tuomion Oulun sek­su­aa­li­ri­kos­vyyh­dis­sä Kaleva. 7.6.2019. Viitattu 3.7.2019.
  81. ↑ a b Viimeiset hovituomiot Oulun sek­su­aa­li­ri­kos­vyyh­des­tä Kaleva.fi. 31.3.2020. Viitattu 26.4.2020.
  82. ↑ Hovioikeus antoi kolmannen päätöksensä Oulun seksuaalirikoksista Yle Uutiset. 22.1.2020. Viitattu 22.1.2020.
  83. ↑ Hovioikeudelta viimeiset tuomiot Oulun hyväksikäyttövyyhdistä MTV Uutiset. 31.3.3020. Viitattu 26.4.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Oulun_seksuaalirikokset_2018&oldid=21565511”