Tve2
| Tve2 | |
|---|---|
 OTSO2-sarjan pienveturi Suomen Rautatiemuseossa Hyvinkäällä. |
|
Perustiedot |
|
| Tyyppi | pienveturi |
| Liikennöitsijä | Valtionrautatiet |
| Valmistaja | Saalasti |
| Lukumäärä | 8 |
| Valmistusvuodet | 1962–1964 |
| Numerointi | 441–448 |
Tekniset tiedot |
|
| Huippunopeus | 45 km/h (20 km/h vetureilla441 ja448) |
| Paino | 26,6 t (28,0 t vetureilla441 ja448) |
| Pituus | 7 150 mm |
| Pyörästön pituus | 3 100 mm |
| Suurin akselipaino | 13,3 t (14 t vetureilla 441 ja 448) t |
| Pyörän halkaisija | 960 mm |
| Moottori | Deutz F12L-714 |
| Moottorin teho | 175 hv |
Tve2 on Valtionrautateiden antama tyyppimerkintä pienveturille, joita insinööritoimisto Saalasti toimitti Valtionrautateille vuosina 1962–1964. Vetureita valmistettiin Turengin sokeritehtaalla kaikkiaan 8 kappaletta[1]. Ne olivat valmistajan mallia OTSO2 ja OTSO2/VR.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kun Tve1-vetureiden teho osoittautui riittämättömäksi joillain liikennepaikoilla, päätti Valtionrautatiet hankkia Insinööritoimisto Saalastilta seitsemän vastaavaa, mutta tehokkaampaa pienveturia. Näistä yksi oli valmistajan mallia OTSO2, joita se oli toimittanut joillekin teollisuuslaitoksille. Loput kuusi veturia olivat valmistajan mallia OTSO2/VR. Veturit toimitettiin vuoden 1964 aikana.
Vuonna 1976 Valtionrautatiet hankki vielä yhden käytetyn OTSO2-veturin, joka oli aikaisemmin ollut käytössä Oy Kaukas Ab:n käytössä Lappeenrannassa. Oston yhteydessä sitä paranneltiin mm. hytin osalta.[2]
Tekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tve2-veturit olivat rakenteeltaan ja mitoiltaan lähes täysin samanlaisia kuin Tve1-veturit. Suurimmat erot olivat Tve2-sarjan suurempi paino ja tehokkaampi Deutzin 175 hv:n ilmajäähdytteinen dieselmoottori[2]. Veturit 441 ja 448, jotka ovat sarjan ainoat OTSO2-tyyppiset veturit, eroavat muista lähinnä vaihteistoltaan. Se antaa niille suurimmaksi nopeudeksi vain 20 km/h, kun se muilla on 45 km/h[2]. Joidenkin vetureiden kyljissä oli tosin myöhemmin ilmoitettu suurimmaksi nopeudeksi 50 km/h[3].
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tve2-veturit olivat käytössä pääasiassa konepajoilla ja varikoilla sekä sellaisilla liikennepaikoilla, joille Tve1:n teho ei ollut riittävä. Kaikki VR:n käytössä olleet veturit on hylätty viimeistään 1990-luvulla. Viimeinen VR:n käytössä ollut Tve2 työskenteli Pohjankurussa[4]. Nykyään vetureita on museoituina ainakin Hyvinkäällä ja Porvoossa[5][6].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pölhö & Pykälä-aho
- ↑ a b c Eonsuu, Honkanen & Pölhö: Suomen veturit osa 2; Moottorikalusto. 1996.
- ↑ http://vaunut.org/kuva/20142
- ↑ http://vaunut.org/kuva/21464
- ↑ http://vaunut.org/kuva/41270
- ↑ http://vaunut.org/kuva/222
| Dieselveturit ja ‑moottorijunat |
| ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Sähköveturit ja ‑moottorijunat |
| ||||||
| Höyryveturit |
A1 · A2 · B1 · C1 · Hr1 · Hv1 · Hv2 · Hv3 · Hv4 · Pr1 · Tr1 · Tr2 · Tk3 · Tv1 · Vr1 · Vr2 · Vr3 · Vr4/Vr5 · Vk4 | ||||||
| Ratatyökoneet ja pienveturit |
Tve1 · Tve2 · Tve3 · Tve4 · Tve5 · Tka6 · Tka7 · Tka8 · Tka9 · Ttm1 · Ttr1 51 · Ttr | ||||||
| Koeveturit ja ‑kiskobussit |