Osmanien valtakunnan historian aikajana

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Osmanien valtakunnan historian aikajana

Nousu (1299–1452)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Päivämäärä Tapahtuma
1299 27. heinäkuuta Osmanivaltakunnan perustajan Osman I:n valtakausi alkoi.
1320 Osman I:n poika Orhan I otti vallan käytännössä itselleen.
1326 Orhan I valtasi Bursan. Samana vuonna hänestä tuli uusi sulttaani.
1354 Osmanit valtasivat Gallipolin.
1362 Osmanit valtasivat Adrianopolin (nyk. Edirne). Janitsaareja aletaan kouluttaa.
1362 Orhan I kuoli ja hänen poikansa Murad I kruunattiin sulttaaniksi.
1365 Adrianopoliksesta tehtiin Osmanien valtakunnan pääkaupunki.
1389 15. kesäkuuta Kosovo Poljen taistelu. Osmanien voitto, jonka jälkeen suurin osa Serbiasta valloitettiin. Murad I kuoli taistelun aikana, ja hänen poikansa Bayezid I kruunattiin sulttaaniksi.
1396 25. syyskuuta Nikopoliksen taistelu. Osmanit valloittivat Bulgarian.

1400-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Päivämäärä Tapahtuma
1402 20. heinäkuuta Sulttaani Bayezid I hävisi Ankaran taistelun Timur Lenkille ja joutui Timurin vangiksi. Alkoi Osmanien interregnum, 11 vuotta kestänyt hajaannuksen kausi, jolloin valtakunnalla ei ollut kiistatonta kruununperijää ja Bayezid I:n pojat taistelivat kukin vuorollaan vallasta.
1403 8. maaliskuuta Bayezid I kuoli sotavankeudessa.
1410 15. kesäkuuta Kosmidionin taistelu käytiin Musa Çelebin ja Süleyman Çelebin joukkojen välillä Konstantinopolin muurien edustalla.
1413 5. heinäkuuta Osmanien interregnum päättyi. Mehmed Çelebi voitti veljensä valtataistelussa, ja hänet kruunattiin uudeksi sulttaaniksi nimellä Mehmed I.
1415 Anatoliassa piileskellyt Mustafa Çelebi nosti kapinan Mehmed I:ä vastaan. Mustafa Çelebi joutui pakenemaan hävittyään taistelun veljelleen.
1421 26. toukokuuta Murad II nousi sulttaaniksi isänsä Mehmed I kuoltua.
1421 Mustafa Çelebi nosti uuden kapinan Bysantin tuella. Hänen liittolaisensa kuitenkin loikkasivat vastapuolelle ja Mustafa teloitettiin pakomatkallaan.
1444 elokuu Murad II luopui vallasta 12-vuotiaan poikansa Mehmed II:n hyväksi.
1444 10. marraskuuta Varnan taistelu. Osmanit saavuttivat ratkaisevan voiton, joka pohjusti tulevia valloituksia Itä- ja Keski-Euroopassa.

Laajenemisen kausi (1453–1683)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Päivämäärä Tapahtuma
1453 29. toukokuuta Mehmed II Valloittaja valtasi Konstantinopolin piirityksen jälkeen. Kaupungin nimi vaihdetaan Istanbuliksi. Bysantin keisari kuolee taistelussa ja roomalainen Bysantin valtakunta siirtyy kokonaisuudessaan osmanivallan alle.
1460 Mehmed II valtasi Peloponnesoksen.
1461 Mehmed II valtasi Trabzonin päättäen Trebizondin keisarikunnan.
1462 Mehmed II aloitti Topkapin palatsin (Topkapı Sarayi) rakentaminen Istanbuliin. Palatsista tuli sulttaanien koti vuosisatojen ajaksi.
1463 Osmanit valtasivat Bosnian.
1473 Otlukbelin taistelu, jossa Mehmed II voitti Uzun Hasanin turkmenialaiset.
1475 Gedik Ahmet pašša valtasi Caffan. Krimistä tulee Osmanien valtakunnan vasalli.
1478 Osmanit valtasivat Albanian
1480 Suurvisiiri Gedik Ahmed Pašša valtasi Otranton, Italian kaakkoiskärjen tukikohdaksi tuleville valtauksille. Hän joutui kuitenkin vetäytymään Mehmed II:n kuoltua seuraavana vuonna.
1481 3. toukokuuta Mehmed II Valloittaja kuoli. Bayezid II nousi valtaistuimelle.
1482 Osmanit valloittivat Herzegovinan.
1498 Osmanit valloittivat Montenegron.

1500-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Päivämäärä Tapahtuma
1514 Chaldiranin taistelu; Selim I voitti Safavidien Persian Ismail I:n ja Itä-Anatolia siirtyi osmanien haltuun.
1516 Marj Dabiqin taistelu; Selim I voitti Al-Ashraf Qansuh al-Ghawrin mamelukkien sultanaatin. Syyria ja Palestiina siirtyivät osmanien haltuun.
1517 Ridaniyan taistelu; Selim I voitti Tuman bey II:n mamelukit. Egypti siirtyi osmanien vallan alaisuuteen ja Selim I julistautui kalifiksi.
1519 Osmanit valtasivat Algerian.
1520 Suleiman Suuren valtakausi alkaa.
1521 Suleiman I valtasi Belgradin.
1522 Suleiman I valtasi Rhodoksen.
1526 Mohácsin taistelu. Suleiman I voitti Unkarin ja Böömin Ludvig II:n, joka kuoli taistelun aikana.
1529 Wienin piiritys päättyi tappioon. Osmanien pyrkimys edetä Keski-Eurooppaan keskeytyi.
1533 Irak siirtyi osmanien vallan alle.
1538 Prevezan taistelu. Osmanien laivasto hallitsi nyt suurinta osaa Välimerestä.
1550 -n.1650) "Naisten sultanaatti"; noin sata vuotta kestänyt ajanjakso, jolloin keisarillisen haaremin naisilla ja sulttaanien sukulaisnaisilla oli poikkeuksellisen paljon valtaa poliittisessa päätöksenteossa.
1551 Osmanit valtasivat Libyan.
1541 Suleiman I valtasi Budapestin (tuolloin tunnettiin nimellä Buda), minkä jälkeen suurimman osan Unkarista.
1547 Suurin osa Unkarista kuului osmanivallan alaisuuteen. Suleiman I ja Ferdinand I Habsburg sopivat Unkarin jaosta.
1566 Suleiman Suuri kuoli Szigetvarin taistelun voittoa edeltäneenä yönä.
1569 Ensimmäinen konflikti Venäjän ja Osmanien valtakunnan välillä syntyi Iivana Julman hallitseman Moskovan Venäjän vallattua Astrahanin kaanikunnan alueen. Krimin kaanikunnan kanssa tehty Astrahanin sotaretki päättyi osmanien tappioon.
1569 Istanbulissa oli suuri tulipalo.
1570 Piyale pašša valtasi Kyproksen.
1574 Osmanit valloittivat Tunisian.
1571 Espanjalaiset ja venetsialaiset voittivat turkkilaislaivaston Lepanton taistelussa.
1578 Osmanit valtasivat Tbilisin ja suurimman osan Georgiasta.
1590 Istanbulin rauha solmittiin Osmanien valtakunnan ja safavidien Persian välille. Georgia, Azerbaidžan ja Armenia sekä Iranin länsiosa siirtyivät osmanien haltuun.

1600-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Päivämäärä Tapahtuma
1610 Kuyucu Murat pašša tukahdutti Celalien kapinan. Turkmeenit kärsivät raskaasti.
1612 Nasuh paššan rauha solmittiin Osmanien valtakunnan ja safavidien Persian välillä. Osmanit luopuivat joistakin vuoden 1590 Istanbulin rauhassa saavuttamistaan eduista.
1615 Seravin rauha ratifioi Nasuh paššan rauhan.
1617 22. marraskuuta Ahmed I kuoli pilkkukuumeeseen. Mieleltään epätasapainoisen Mustafa I:n kolme kuukautta kestänyt ensimmäinen valtakausi alkoi.
1618 26. helmikuuta Mustafa I suistettiin vallasta hovin juonittelujen seurauksena, ja tilalle nostettiin hänen veljenpoikansa Osman II.
1622 10. toukokuuta Osman II salamurhataan Abaza-kapinaksi kutsutun janitsaarikapinan aikana, ja Mustafa I palautetaan valtaistuimelle. Käytännössä valtaa pitivät hänen äitinsä Halime Sultan ja suurvisiiri Kara Davud pašša.
1623 10. syyskuuta Mustafa I suistettiin vallasta ja valtaistuimelle nostettiin 11-vuotias Murat IV. Vaikka aluksi varsinaisena hallitsijana toimi hänen äitinsä Kösem Sultan, Murat osoittautui aikanaan naisten sultanaatiksi kutsutun ajan voimakkaimmaksi ja itsevaltaisimmaksi hallitsijaksi.
1623 Turkin-Persian sota alkoi. Sota kesti vuoteen 1639.
1638 joulukuu Osmanit valtasivat Turkin-Persian sodan alussa menettämänsä Bagdadin takaisin.
1639 17. toukokuuta Zuhabin rauha päätti Turkin-Persian sodan. Irak siirtyi osmanien haltuun.
1651 2. syyskuuta Naisten sultanaattina tunnettu ajanjakso alkoi olla ohi, kun Turhan Sultan murhautti valtakuntaa käytännössä hallinneen sulttaaninäiti Kösem Sultanin ja luopui myöhemmin kaikesta henkilökohtaisesta vallastaan suurvisiiri Köprülü Mehmed paššan hyväksi.

Pysähtyneisyyden kausi (1683–1827)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Päivämäärä Tapahtuma
1683 11. syyskuuta Wienin taistelu päättyi Osmanien tappioon.
1686 Osmanit vetäytyivät Unkarista.
1687 Mehmed IV kuoli. Hänen nuorempi veljensä Suleiman II kruunattiin sulttaaniksi.
1699 Pyhä liiga voitti suuren Turkin sodan. Osmanit luovuttivat Unkarin Itävallalle Karlowitzin rauhassa.

1700-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Päivämäärä Tapahtuma
1711 23. heinäkuuta Osmaniarmeija voitti Pietari Suuren armeijan Prutin taistelussa. Prutin rauha allekirjoitettiin.
1718 Passarowitzin rauha allekirjoitettiin.
1718 Tulppaanikausi alkoi. Vuoteen 1730 kestänyt jakso oli poikkeuksellinen taiteen, kulttuurin, rakentamisen ja rauhan aika Osmanien valtakunnassa.
1729 Ensimmäinen kirjapaino perustettiin Osmanien valtakuntaan, ks. Ibrahim Muteferrika
1730 20. syyskuuta Patrona Halilin janitsaarikapina päätti tulppaanikauden. Ahmed III luopui vallasta.
1735 toukokuu Venäjä julisti sodan osmaneille.
1737 14. heinäkuuta Venäjän liittolainen Itävalta julisti oman sotansa osmaneja vastaan.
1737 4. elokuuta Osmanit voittivat Banja Lukan taistelun Itävaltaa vastaan.
1739 22. heinäkuuta Osmanit voittivat Grotskan taistelun Itävaltaa vastaan.
1739 21. elokuuta Osmanit allekirjoittivat Belgradin rauhan Itävallan kanssa. Itävalta joutui palauttamaan edellisessä sodassa osmaneilta valloittamansa alueet.
1739 3. lokakuuta Osmanit allekirjoittivat Nissan rauhan Venäjän kanssa.
1774 21. heinäkuuta Kutšuk Kainardžin rauha allekirjoitettiin. Osmanit menettivät oikeutensa pitää Krimin kaanikuntaa protektoraattinaan, ja Krimin tataarit saivat itsenäisyyden. Krim liitettiin yhdeksän vuoden kuluttua Venäjään.

1800-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Päivämäärä Tapahtuma
1807 toukokuu Kabakçı Mustafan kapina: uudistusmielinen sulttaani Selim III suistettiin vallasta.
1808 21. heinäkuuta Alemdar Mustafa Pašša kukisti kapinan, mutta Selim III oli jo kuollut. Mahmut II nousi uudeksi sulttaaniksi.
1813 23. huhtikuuta Serbien toinen kansannousu: Itsenäistymistä halunneet serbit kapinoivat, jonka seurauksena Serbiasta tuli autonominen ruhtinaskunta.
1821 Kreikan vapaussota: Kreikan taistelu itsenäistymisestä alkoi.

Rappeutumisen kausi (1828–1908)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Päivämäärä Tapahtuma
1826 15. kesäkuuta "Onnellinen tapahtuma": janitsaarit kapinoivat sulttaani Mahmut II vastaan. Suurin osa 135 000 janitsaarista osallistui kapinaan. Sulttaani tukahdutti kapinan verisesti ja samalla lakkautti lähes 500 vuotta vanhan, mutta epäsuosituksi ja korruptoituneeksi muuttuneen janitsaarilaitoksen.
1828 huhti-toukokuu Sota Venäjää vastaan alkoi.
1829 14. syyskuuta Edirnen rauha allekirjoitettiin.
1830 Ranska valtasi Algerian osmaneilta.
1832 21. heinäkuuta Kreikan vapaussota: Kreikan itsehallinto laillistettiin.
1831–1833 Egyptin–Turkin sota.
1839 Ensimmäinen varsinainen tekstiilitehdas Feshane perustettiin Istanbuliin Kultaisen sarven rannalle.
1839-1876 Tanzimat; sarja uudistuksia, joiden tarkoituksena oli nykyaikaistaa Osmanien valtakuntaa eurooppalaisten esikuvien pohjalta.
1853 4. lokakuuta Krimin sota: Krimin sota Venäjää vastaan alkoi. Vaikka sodan voitti eurooppalaisten valtioiden liittoutuma, jossa Osmanien valtakunta oli mukana, sota osoitti kuitenkin osmanien armeijan vanhanaikaisuuden.
1860 21. lokakuuta Agah Efendi perusti Turkin ensimmäisen sanomalehden Tercümen'ı Ahvalin.
1862 5. helmikuuta Yhdistynyt Romanian autonominen valtio muodostettiin.
1876 15. kesäkuuta Çerkes Hasanin välikohtaus; attentaatti, jossa todennäköisesti yksin toiminut upseeri surmasi kaksi ministeriä.
1876 23. joulukuuta Konstantinopolin konferenssi alkoi.
1877 24. huhtikuuta Venäjän-Turkin sota (1877–1878): uusi sota Venäjää vastaan alkoi.
1878 3. maaliskuuta San Stefanon rauha tunnusti Romanian ja Serbian itsenäisyyden ja autonomisen Bulgarian ruhtinaskunnan perustamisen osmanien nimellisessä suojeluksessa. Itävalta-Unkari miehitti Bosnian.
4. heinäkuuta Britannia miehitti Kyproksen.
1881 Tunisia siirtyi Ranskan siirtomaaksi.
1882 Egypti siirtyi Britannian alaisuuteen.
1885 6. syyskuuta Itä-Rumelian provinssi siirtyi Bulgarian alueisiin.

Hajoaminen (1908–1923)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1900-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Päivämäärä Tapahtuma
1908 3. heinäkuuta Alkoi Toinen perustuslaillinen kausi (nuorturkkilaisten vallankumous).
5. lokakuuta Bulgaria saavutti täyden itsenäisyyden.
7. lokakuuta Itävalta-Unkari liitti Bosnian alueisiinsa pelkällä julistuksella.
1912 Italian kuningaskunta voitti Osmanien valtakunnan helposti lyhyessä sodassa, jonka seurauksena Italia sai Libyan. Samalla päättyi 340 vuotta kestänyt osmanien valtakausi Afrikassa.
28. marraskuuta Ensimmäinen Balkanin sota: Albania julistautui itsenäiseksi.
1913 17. toukokuuta Ensimmäinen Balkanin sota: Osmanit pyyhkäistiin pois Euroopasta lähes kokonaan, turkkilaisille jäi vain Istanbul ja pieni kaista sen puolustamiseksi.
1914 2. elokuuta Osmanien valtakunta liittyi mukaan ensimmäiseen maailmansotaan Keskusvaltojen puolelle. Kypros liitettiin välittömästi Britanniaan.
1914-1920 Diktatorisesti valtaa pitäneen kolmen nuorturkkilaisen paššan määräyksestä alkoi assyrialaisten kansanmurha, jossa kuoli assyrialaisten omien arvioiden mukaan 750 000 assyrialaista.
1915 24. huhtikuuta Diktatorisesti valtaa pitäneen kolmen nuorturkkilaisen paššan määräyksestä alkoi Armenian kansanmurha, jossa kuoli satojatuhansia, jopa yli miljoona armenialaista.
1922 1. marraskuuta Mehmed VI, Osmanien valtakunnan viimeinen valtaa pitänyt sulttaani luopui kruunusta ja pakeni maasta. Sulttaanin virka lakkautettiin.
1923 24. heinäkuuta Turkin itsenäisyyssodan päättänyt Lausannen sopimus allekirjoitettiin. Rauha määritteli uuden Turkin valtion ja Kreikan rajat.
1923 29. lokakuuta Turkin valtio julistettiin virallisesti syntyneeksi uudessa pääkaupungissa Ankarassa. Kemal Atatürkista tuli sen ensimmäinen presidentti. Seuraavina vuosina Turkki luopui suuresta osasta Osmanien valtakunnan aikaisista viroista, laeista ja käytännöistä. Monet osmanien ajalle tyypillisten tunnusten, kuten fetsien, käyttö kiellettiin. Kolmella mantereella alueita hallinneen suurvallan aikakausi oli lopullisesti ohi.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]