Oskar von Hindenburg

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Oskar von Hindenburg
Oskar von Hindenburg vuonna 1930.
Oskar von Hindenburg vuonna 1930.
Henkilötiedot
Syntynyt 31. tammikuuta 1883
Königsberg, Saksan keisarikunta
(nyk. Kaliningrad, Venäjä)
Kuollut 12. helmikuuta 1960 (77 vuotta)
Bad Harzburg, Ala-Saksi, Länsi-Saksa
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t) Saksan keisarikunta Saksan keisarikunta
Saksa Weimarin tasavalta
Saksa Natsi-Saksa
Palvelusvuodet 19031934, 19391945
Taistelut ja sodat ensimmäinen maailmansota
Sotilasarvo kenraaliluutnantti (1942)

Oskar Wilhelm Robert Paul Ludwig Hellmuth von Beneckendorff und von Hindenburg (31. tammikuuta 1883 Königsberg12. helmikuuta 1960 Bad Harzburg) oli saksalainen kenraaliluutnantti. Hänen isänsä oli sotasankari ja Saksan valtakunnanpresidentti Paul von Hindenburg ja hänen äitinsä oli filantrooppi Gertrud von Sperling.

Vuonna 1903 Oskar von Hindenburg seurasi isäänsä Preussin armeijaan, missä hän ei aluksi menestynyt, sillä häntä pidettiin ”vähä-älyisenä”. Kuitenkin kun hänen isästään tuli maineikas sotasankari Tannenbergin taistelun 1914 jälkeen, nuoremman Hindenburgin ura alkoi kehittyä, lähinnä hänen sukunimensä ansiosta. Hän yleni kapteeniksi ja sodan jälkeen Reichswehrissä majuriksi. Hänestä tuli isänsä adjutantti sen jälkeen, kun tämä valittiin valtakunnanpresidentiksi vuoden 1925 presidentinvaaleissa.

Von Hindenburg vastusti aluksi Adolf Hitleriä kuten isänsäkin, mutta tapasi tämän tammikuun lopulla 1933 ja ryhtyi kannattamaan hänen kansleriksi nimittämistään. Hän oli yhdessä mm. Franz von Papenin ja Otto Meissnerin kanssa mukana taivuttelemassa iäkästä isäänsä nimittämään Hitlerin kansleriksi Kurt von Schleicherin tilalle.[1][2]

Von Hindenburgista tuli vuonna 1942 kenraaliluutnantti Wehrmachtin komentajareserviissä. Sodan loppupuolella puna-armeijan edetessä hän pakeni Medingeniin, Ala-Saksiin. Sodan jälkeen hän asui pitkään Medingenissä ja toimi todistajana Franz von Papenia vastaan Nürnbergin oikeudenkäyntien aikana. Papen kuitenkin todettiin syyttömäksi. Von Hindenburg kuoli kylpylässä Bad Harzburgissa, Ala-Saksissa 12. helmikuuta 1960 kärsittyään jo aiemmin samana vuonna sydänvaivoista.

Von Hindenburg avioitui Margarete von Marenholtzin (1897–1988) kanssa vuonna 1921. He saivat neljä lasta.

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Noakes, Jeremy; Pridham, Geoffrey: Nazism, 1919-1945: The rise to power, 1919-1934. University of Exeter Press, 1994. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Otto Meissner Jewish Virtual Library. Viitattu 3.9.2020. (englanniksi)
  2. Noakes & Pridham 1994, s. 118