Siirry sisältöön

Oskar Relander

Lisää linkkejä
Wikipediasta

Karl Adolf Oskar Relander (12. tammikuuta 1863 Sortavala – 19. syyskuuta 1930 Marian sairaala, Helsinki) oli suomalainen pedagogi ja kansanrunouden tutkija. Hän oli poliittisista syistä karkotettuna Siperiaan 1916–1917.[1][2]

Henkilöhistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Relanderin vanhemmat olivat apteekkari Erik Oskar Relander ja Rosa Hällström. Relander valmistui filosofian kandidaatiksi 1888 ja lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1894 ja opiskeli sen jälkeen Berliinin yliopistossa 1889–1890 ja 1891–1892. Hän teki opintomatkan Saksaan, Tanskaan, Hollantiin ja Sveitsiin 1905–1910. Opintojen päätyttyä Relander oli nykyisen Suomen Kuvalehden edeltäjän päätoimittaja vuonna 1894. Ollessaan Jyväskylän seminaarin suomen kielen lehtorina 1897–1905 hän toimi muutamia vuosia Jyväskylän kunnallispolitiikassa valtuuston jäsenenä ja puheenjohtajana. Parin vuoden Helsingin piirin kansakouluntarkastajan viran hoidon 1905–1907 jälkeen Relander teki pitkän uran Sortavalan seminaarin johtajana 1908–1928. Relander opetti seminaarissa suomenkieltä, kasvatusoppia, historiaa ja puutarhaoppia. Johtajakaudellaan Relander vangittiin valtiollisista syistä marraskuussa 1916 ja hän oli jonkin aikaa Viipurin lääninvankilassa ja Pietarin Peresiljan vankilassa, kunnes Suomen kenraalikuvernööri Frans Seyn karkoitti hänet Siperiaan ensin Irkutskin ja sitten Tshitan kaupunkiin. Huhtikuussa 1917 Relander pääsi palaamaan Suomeen ja takaisin virkaansa hoitamaan. Hän erosi johtajan virastaan täysinpalvelleena 1928. [3][1][2]

Jo kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov ajoi Sortavalan seminaarin muuttamista venäjänkieliseksi ja siirtämistä Haminaan. Sama hanke nousi myöhemmin uudestaan esiin ja Relander laati ja allekirjoitti sitä vastustavan kirjelmän. Siirtohanke peruttiinkin. Hänen poikansa Ilmari Relander lähti Saksaan jääkärikoulutukseen ja kun hän palasi kotimaahan, häneltä löytyi räjähteitä. Myös isää Oskar Relanderia pidettiin saksalaismielisenä ja hänet karkotettiin marraskuussa 1916 Siperiaan, josta hän palasi seuraavana vuonna ja sai sankarin vastaanoton.[4] [2]

Relander toimi Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtajana, Itä-Karjalan kansanopiston ja Kurkijoen maamiesopiston johtokuntien puheenjohtajana, eräiden valtionkomiteoiden jäsenenä ja puheenjohtajana sekä Suomen Kuvalehden päätoimittajana vuonna 1894. Hänen julkaisujaan olivat muun muassa väitöskirja Kuvakielestä vanhemmassa suomalaisessa lyyrillisessä kansanrunoudessa sekä muistelmateos Vankilasta ja Siperiasta, joka sisälsi muistelmia ja kuvauksia siitä ajasta, minkä Relander sai vuosina 1916–1917 viettää Pietarin vankiloissa ja Siperiassa. Relander teki useita runonkeräysmatkoja Karjalaan ja Aunukseen ja julkaisi oppikirjoja, muun muassa Puutarhakirja, Valistuksen lukukirja ja lsänmaallinen lukukirja, historiallisia teoksia (Sissisotien ajoilta) sekä Oskar Hainarin ja Ludvig Anzengruberin elämäkerrat. Relander kirjoitti Valvojaan, Aikaan ja muihin aikakauskirjoihin ja sanomalehtiin suuren määrän etnografiaa, kansanrunoutta, kirjallisuutta ja puutarha-alaa koskevia kirjoituksia sekä kaunokirjallisia ja muita suomennoksia.[1][2]

K. A. O. Relanderin puoliso oli Bertha o.s. Wiiger t. Wüger[5]. Heidän pojistaan Ilmari Relander oli jääkärieversti[6] ja Tauno Relander oli lääkintöneuvos[7] ja Relanderin sukua selvittänyt sukututkija.

Teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Erimielisyydestä. Kansanvalistus–seuran toimituksia 84. Kansanvalistusseura, Helsinki 1893
  • Kuvakielestä vanhemmassa suomalaisessa lyyrillisessä kansanrunoudessa, väitöskirja. Suomalainen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1894
  • Karjalan kuvia : kuvat I. Backmanin valokuvien mukaan. Weilin & Göös 1893
  • Ludvig Anzengruberin elämäkerta. Helsinki 1895
  • Etelä–Afrikka ja sen tasavallat. Gummerus 1900
  • Pohjois– ja Itäkarjala. Suomen maakunnat 2. Kansanvalistusseura, Helsinki 1904
  • Lasten puutarhahommat. WSOY 1905
  • Puutarhakirja kansakouluja varten. WSOY 1905, 2. painos 1909, 3. painos 1914, 4. painos 1919
  • Sissisotien ajoilta. Otava 1907
  • Kertomus seminaarien puutarhanhoidosta sekä toivomuksia miten puutarhanhoito seminaareissa olisi järjestettävä : koulutoimen ylihallituksen määräyksestä kesällä 1909 tehtyjen tarkastusten johdolla K. A. O. Relander. Suomen senaatti, Helsinki 1912
  • O. A. Hainari : muistelmia. Kansanvalistusseuran toimituksia 175. Kansanvalistusseura, Helsinki 1917
  • Vankilasta ja Siperiasta. Otava 1918 (Teos e-kirjana Projekti Lönnrotissa)
  • Alku–Kantelettaren korjaukset ja lisäykset : Elias Lönnrotin käsikirjoituksen mukaan painosta julk. O. Relander. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki 1929

Suomennoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Tri Oskar Relander, Aamulehti, 20.9.1930, nro 253, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 20.9.2025
  2. ↑ a b c d Tri Oskar Relander, Helsingin Sanomat, 20.9.1930, nro 253, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 20.9.2025
  3. ↑ K. A. O. Relander. Opettajain lehti : kansanopetusta käsittelevä kuvallinen viikkolehti, 24.01.1913, nro 4, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.11.2017.
  4. ↑ Sari Eskelinen: Sortavalan seminaari viranomaisten silmätikkuna. Ostiensis. 2/2005. Joensuu: Joensuun yliopisto. Viitattu 25.4.2009.[vanhentunut linkki]
  5. ↑ Aikalaiskirja 1920 s. 376, 377. Helsinki: Otava 1920. (tässä lähteessä Wüger)
  6. ↑ Oskar Relander rajaseudun runokylissä, Viikko Pohjois-Karjala 1.7.2015 (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. ↑ Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 528-529. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Oskar_Relander&oldid=23566274”