Oskar Relander
Karl Adolf Oskar Relander (12. tammikuuta 1863 Sortavala – 19. syyskuuta 1930 Helsinki) oli suomalainen pedagogi ja kansanrunouden tutkija. Hän oli poliittisista syistä karkotettuna Siperiaan 1916–1917.
Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Relanderin vanhemmat olivat apteekkari Erik Oskar Relander ja Rosa Hällström. Relander valmistui filosofian kandidaatiksi 1888 ja lisensiaatiksi 1894 ja opiskeli sen jälkeen Berliinin yliopistossa 1889–1890 ja 1891–1892. Hän teki opintomatkan Saksaan, Tanskaan, Hollantiin ja Sveitsiin 1905–1910. Opintojen päätyttyä Relander oli nykyisen Suomen Kuvalehden edeltäjän päätoimittaja vuonna 1894. Ollessaan Jyväskylän seminaarin suomen kielen lehtorina 1897–1905 hän toimi muutamia vuosia Jyväskylän kunnallispolitiikassa valtuuston jäsenenä ja puheenjohtajana. Parin vuoden kansakouluntarkastajan viran hoidon jälkeen Relander teki pitkän uran Sortavalan seminaarin johtajana 1908–1928. [1]
Jo kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov ajoi Sortavalan seminaarin muuttamista venäjänkieliseksi ja siirtämistä Haminaan. Sama hanke nousi myöhemmin uudestaan esiin ja Relander laati ja allekirjoitti sitä vastustavan kirjelmän. Siirtohanke peruttiinkin. Hänen poikansa Ilmari Relander lähti Saksaan jääkärikoulutukseen ja kun hän palasi kotimaahan, häneltä löytyi räjähteitä. Myös isää Oskar Relanderia pidettiin saksalaismielisenä ja hänet karkotettiin marraskuussa 1916 Siperiaan, josta hän palasi seuraavana vuonna ja sai sankarin vastaanoton.[2]
K. A. O. Relanderin puoliso oli Bertha o.s. Wiiger t. Wüger[3]. Heidän pojistaan Ilmari Relander oli jääkärieversti[4] ja Tauno Relander oli lääkintöneuvos[5] ja Relanderin sukua selvittänyt sukututkija.
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Erimielisyydestä. Kansanvalistus–seuran toimituksia 84. Kansanvalistusseura, Helsinki 1893
- Kuvakielestä vanhemmassa suomalaisessa lyyrillisessä kansanrunoudessa, väitöskirja. Suomalainen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1894
- Karjalan kuvia : kuvat I. Backmanin valokuvien mukaan. Weilin & Göös 1893
- Ludvig Anzengruberin elämäkerta. Helsinki 1895
- Etelä–Afrikka ja sen tasavallat. Gummerus 1900
- Pohjois– ja Itäkarjala. Suomen maakunnat 2. Kansanvalistusseura, Helsinki 1904
- Lasten puutarhahommat. WSOY 1905
- Puutarhakirja kansakouluja varten. WSOY 1905, 2. painos 1909, 3. painos 1914, 4. painos 1919
- Sissisotien ajoilta. Otava 1907
- Kertomus seminaarien puutarhanhoidosta sekä toivomuksia miten puutarhanhoito seminaareissa olisi järjestettävä : koulutoimen ylihallituksen määräyksestä kesällä 1909 tehtyjen tarkastusten johdolla K. A. O. Relander. Suomen senaatti, Helsinki 1912
- O. A. Hainari : muistelmia. Kansanvalistusseuran toimituksia 175. Kansanvalistusseura, Helsinki 1917
- Vankilasta ja Siperiasta. Otava 1918 (Teos e-kirjana Projekti Lönnrotissa)
- Alku–Kantelettaren korjaukset ja lisäykset : Elias Lönnrotin käsikirjoituksen mukaan painosta julk. O. Relander. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki 1929
Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Georg Moritz Ebers: Sisaret : romaani ; suom. Fredrik Joel Pätiälä ja Kaarlo Adolf Oskar Relander. Söderström. Porvoo 1883
- Kristian Mandrup Elster: Kertomuksia 1 : Ylämaan tarina. Wickström, Sortavala 1888
- Pierre Loti: Islannin kalastajat. Otava 1890, 2. painos 1907
- Kristian Mandrup Elster: Vaarallista väkeä ; norjan kielestä suom. O. Relander. Otava 1891
- Karl Gabriel Thiodolf Rein: Johana Vilhelm Snellmanin elämä : Edellinen osa. Otava 1895–1896, 2. tark. painos 1904
- Karl Gabriel Thiodolf Rein: Johana Vilhelm Snellmanin elämä : Jälkimmäinen osa. Otava 1895–1896, 2. tark. painos 1905
- Harald Höffding: Jean Jacques Rousseau ja hänen filosofiansa. Suurten miesten elämänkertoja 2. Otava 1898
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- O. Relander SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki)
Lisää luettavaa aiheesta Oskar Relander on Wikiaineistossa- Teokset Fennica-tietokannasta
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ K. A. O. Relander. Opettajain lehti : kansanopetusta käsittelevä kuvallinen viikkolehti, 24.01.1913, nro 4, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.11.2017.
- ↑ Sari Eskelinen: Sortavalan seminaari viranomaisten silmätikkuna. Ostiensis. 2/2005. Joensuu: Joensuun yliopisto. Viitattu 25.4.2009. [vanhentunut linkki]
- ↑ Aikalaiskirja 1920 s. 376, 377. Helsinki: Otava 1920. (tässä lähteessä Wüger)
- ↑ Oskar Relander rajaseudun runokylissä, Viikko Pohjois-Karjala 1.7.2015 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 528-529. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vapaasti ladattavia Oskar Relanderin e-kirjoja Project Gutenbergiltä ja Projekti Lönnrotilta
| ||||||||||||||||||
