Oscar Enckell

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Oscar Paul Enckell (2. maaliskuuta 1878 Pietari, Venäjä5. marraskuuta 1960 Helsinki) oli suomalainen sotilas ja teollisuusmies, joka oli merkittävän osan urastaan keisarillisen Venäjän armeijassa.

Talvisodan unkarilainen vapaaehtoisjoukko lähtökatselmuksessa Turun satamassa. Lähtökatselmuksen suoritti kenraaliluutnantti Oscar Enckell. Vapaaehtoisjoukon päällikkönä toimi kapteeni Imre Kémeri Nagy.

Oscar Enckellin vanhemmat olivat jalkaväenkenraali Carl Enckell ja Heléne Natalia Bronikowsky. Hänen veljensä oli jatkosodan jälkeinen Suomen ulkoministeri Carl Enckell. Oscar Enckell opiskeli upseeriksi Haminan kadettikoulussa. Sen jälkeen hän siirtyi Venäjän palvelukseen ensimmäisen palvelupaikan ollessa Henkikaartin Semenovin rykmentti vuosina 1897–1904. Hän opiskeli 1903 Venäjällä Pietarin yleisesikunnan akatemiassa ja siirtyi sitten Mantsurian armeijan esikuntaan vuosiksi 1904–1905 ja sen jälkeen 13. jalkaväkidivisioonan esikunnan vanhemmaksi adjutantiksi 1906–1907 ja edelleen Pietariin yleisesikuntaan muun muassa tiedustelutoiminnan päälliköksi 1907–1914. Enckell siirtyi ensimmäisen maailmansodan aikaan Venäjän sotilasasiamieheksi Roomaan 1914–1917. Viimeiset tehtävät Venäjälle olivat toiminta Venäjän edustajana Serbian armeijan esikunnassa 1917–1918 ja lopuksi entente-joukkojen erikoistehtävissä Konstantinopolissa ja Kaukasiassa 1918. Venäjän armeijassa Enckell saavutti everstin arvon vuonna 1912.lähde?

Suomeen hän siirtyi maamme itsenäistyessä toimien aluksi Suomen rannikkopuolutustuksen ja myöhemmin yleisesikunnan päällikkönä. Enckellin eroon vuonna 1924 liittyi Suomen sotilaspiirien kiista vallasta. Nuori jääkäriupseeristo painosti Venäjällä palvelleen upseeriston eroamaan. Näin joutui Enckellkin jättämään yleisesikunnan päällikön tehtävät. [1]

Vuonna 1921 Enckell osallistui ensimmäisenä Suomen edustajana Genevessä käytyihin Ahvenanmaan neutralisointineuvotteluihin. Ennen siirtymistään siviiliin hän osallistui vuonna 1925 Genevessä käytyihin aseiden kauppaa koskevaan kansainväliseen konferenssiin. Suomen armeijassa Enckell saavutti kenraaliluutnantin arvon vuonna 1924.lähde?

Siirtyessään siviilin Enckell toimi ensin Suomen ja Ruotsin puutavarayhdistysten virallisena välitysmiehenä Belgiassa, Ranskassa ja Alankomaissa vuosina 1926–1928. Suomeen palattuaan hän toimi Harlussa Läskelä Oy:n toimitusjohtajana vuosina 1928–1940 eli alueen Neuvostoliitolle luovutukseen asti. Sen jälkeen hän toimi Kymin Oy:n Hallan tehtaan isännöitsijänä sodan aikana ja sodan jälkeen Teollisuuden polttoöljy Oy:n toimitusjohtajana vuosina 1946–1957.lähde?

Sodan aikana Enckell oli marsalkka Mannerheimin erityistehtävissä muun muassa talvisodassa neuvottelijana ulkomailla ja ylipäällikön edustajana ulkomaisten vapaaehtoisten suuntaan.[2] Hän osallistui vielä Moskovan rauhanneuvotteluihin syyskuussa 1944 sotilasasiantuntijana.[3] Presidentti Paasikivi tukeutui Enckellin sotilaalliseen asiantuntemukseen ja ylivertaiseen Venäjän-tuntemukseen myös valmistauduttaessa Pariisin rauhankonferenssiin vuonna 1946 sekä YYA-sopimusneuvottelujen aikana keväällä 1948.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Martti Turtola: Kansainvälinen kehitys Euroopassa ja Suomessa 1930-luvulla teoksessa Talvisodan Pikkujättiläinen toim. Jari Leskinen ja Antti Juutilainen, s. 22
  2. Antti Juutilainen: talvisodan ulkomaalaiset vapaaehtoiset teoksessa Talvisodan Pikkujättiläinen toim. Jari Leskinen ja Antti Juutilainen, s. 771
  3. Martti Häikiö: Jatkosodan ulkopolitiikka: Irtautuminen Saksasta 1944 teoksessa Jatkosodan Pikkujättiläinen, toim. Jari Leskinen ja Antti Juutilainen, s. 820, 821 Jatkosodan Pikkujättiläinen ISBN 978-951-0-28690-6

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]