Siirry sisältöön

Osamu Dazai

Wikipediasta
Osamu Dazai
太宰治
Dazai helmikuussa 1948.
Dazai helmikuussa 1948.
Henkilötiedot
Koko nimi Shūji Tsushima
修治 津島
Syntynyt19. kesäkuuta 1909
Kanagi, Aomorin prefektuuri, Japanin keisarikunta
Kuollut13. kesäkuuta 1948 (38 vuotta)
Mitaka, Tokio, miehitetty Japani
Kirjailija
Salanimi辻島 衆二 ja 黒木 舜平 [1][2]
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Osamu Dazai (jap. 太宰 治, Dazai Osamu), oik. Shūji Tsushima (jap. 津島 修治, Tsushima Shūji; 19. kesäkuuta 1909 Kanagi, Aomorin prefektuuri – 13. kesäkuuta 1948 Mitaka, Tokio) oli japanilainen kirjailija. Dazain pääteos Ei enää ihminen (Ningen shikkaku, 1944) kertoo syrjäytymisestä 1930-luvun japanilaisessa yhteiskunnassa. Hänen muuta tuotantoaankin sävyttää pessimismi ja tarkka yhteiskuntakuvaus. Dazain synkkä, sarkastinen sävynsä kuvaa sodanjälkeisen Japanin sekasortoa, jolloin perinteiset arvot menettivät merkityksensä ja nuorempi sukupolvi hylkäsi menneisyyden nihilistisesti.[3]

Elämä ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dazai lukion valokuvassa.

Dazai syntyi Pohjois-Japanissa varakkaan maanomistajan ja poliitikon kuudentena poikana kesäkuussa 1909. Hän käytti usein taustaansa aineistona teoksissaan. Vaikka Dazain teokset ovatkin usein synkkiä, tunnetaan hänet myös huumoristaan, joka toisinaan lähestyi farssia.[3]

Dazain ensimmäinen novellikokoelma Bannen (1936) osoitti hänen olevan monipuolinen kirjoittaja, joka hallitsi useita tyylejä ja aiheita. Hän kallistui kuitenkin shishōsetsu-tyyliin, mistä lähtien kirjailijan oma persoona heijastui useimpiin hänen fiktiivisiin hahmoihinsa.[3]

Dazai suhtautui syvällisesti kirjalliseen työhönsä, eikä hänen tarinansa olleet pelkkiä tunnustuksellisia kertomuksia. Siitä huolimatta hänen taiteellisuutensa jäi usein hänen elosteluunsa kohdistuneen laajan julkisuuden takia varjoon, mikä teki Dazaista erityisen houkuttelevan hahmon nuorelle lukijakunnalle.[3]

Dazai tuotti lähes ainoana japanilaisena kirjailijana toisen maailmansodan vuosina 1941–1945 teoksia, joilla oli todellista kirjallista arvoa. Otogi zōshi (1945) sisälsi uusia versioita perinteisistä saduista. Tsugaru (1944) oli syvästi myötätuntoinen kunnianosoitus hänen synnyinseutunsa muistolle.[3]

Dazain sodanjälkeisten teostensa Laskeva aurinko (Shayō, 1947), Biyon no tsuma (1947) ja Ei enää ihminen (Ningen shikkaku, 1948) sävy muuttui yhä epätoivoisemmaksi, mikä heijasti kirjailijan omaa henkistä kriisiä. Useiden aiempien epäonnistuneiden yritysten jälkeen Dazai teki itsemurhan kesäkuussa 1948 heittäytymällä Tamajoen kanaaliin rakastajattarensa kanssa.[3][4]

Suomennettuja teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Laskeva aurinko. (Shayō, 1965)
  • Vasaroinnin ääni. (Tokatonton, 1969)
  • Ei enää ihminen: Romaani. (Ningen shikkaku, 1944. Suomennos perustuu Donald Keenen englanninkieliseen käännökseen No Longer Human. Suomentanut Junkola, Aapo. Esipuheen kirjoittanut ja suomennoksen tarkistanut Manner, Eeva-Liisa. 2. painos (1. painos 1969). Weilin + Göösin kirjasto) Espoo: Weilin + Göös, 1980. ISBN 951-35-2379-9
  • Tsugaru: Kulkija käy kotona. (Tsugaru, 1944. Suomentanut Nieminen, Kai) Helsinki: Basam Books, 1996. ISBN 952-9842-12-0
  • Merenneito. (Novellikokoelma) Suomentanut Masonen, Pekka. Mala Fide, 2023.
  • Erinomainen emäntä ja muita novelleja. (Novellikokoelma) Suomentanut Masonen, Pekka. Mala Fide, 2024.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ https://www.plib.pref.aomori.lg.jp/top/museum/dazai_note.html. Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. ↑ (ja) Aozora BunkoView and modify data on Wikidata . Tieto on haettu Wikidatasta.
  3. ↑ a b c d e f Dazai Osamu Encyclopædia Britannica. Viitattu 15.3.2025. (englanniksi)
  4. ↑ Thacker, Eugene: Black Illumination: the disqualified life of Osamu Dazai The Japan Times. 2016. Viitattu 21.11.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Osamu_Dazai&oldid=23110524”