Osakesäästötili

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Osakesäästötili on Suomessa osakesijoittamiseen tarkoitettu tili, jota käyttäen voi sijoittaa pörssiosakkeisiin. Tilille hankittujen osakkeiden tuottoa verotetaan vasta sitten, kun tuottoa nostetaan tililtä pois.

Osakesäästötileillä on voinut käydä kauppaa 1.1.2020 lähtien.[1] Vuonna 2022 Suomessa oli lähes 300 000 osakesäästötiliä. Tilinomistajista noin 2/3 oli miehiä.[2]

Osakesäästötili koostuu arvo-osuustilistä, rahatilistä ja ulkomaisten osakkeiden säilytykseen tarkoitetusta tilistä. Arvo-osuustili on Euroclear Finlandin hoitamassa arvo-osuusjärjestelmässä, muut tilit pankissa.[2] Henkilöllä voi olla vain yksi osakesäästötili. Yrityksellä sitä ei voi olla.[1]

Osakesäästötilin käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osakesäästötilillä voi käydä kauppaa kotimaiseen tai ulkomaiseen pörssiin listatuilla osakkeilla. Tilille ei voi ostaa muita pörssilistattuja tuotteita kuin osakkeita, ei esimerkiksi ETF:iä. Tilin sisällä luovutusvoitot ja osingot ovat verovapaita. Voitoista maksetaan veroa vasta, kun varoja nostetaan tililtä tai kun tili lakkautetaan. Mahdollisen tappion saa vähentää verotuksessa vasta, kun tili lakkautetaan.

Osakesäästötilille voi maksimissaan sijoittaa 50 000 euroa. Sijoituksen alarajaa ei ole määritelty. Osakesäästötilillä voi olla myös yli 50 000 euroa, koska maksetuilla osingoilla tai sijoitusten kasvulla ei ole ylärajaa. Yläraja on määritelty pelkästään käteisvarojen siirtoa varten. Tilille siirrettävät rahat voi sijoittaa erissä tai yhdellä kertaa. Osakesäästötilille ei voi siirtää aikaisemmin hankittuja pörssiomistuksia. Kyse on täysin uusista sijoituksista, joita voi tehdä yksityishenkilönä. [3]

Osakesäästötilin piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde[4]

  • Kaupankäynti kotimaisilla tai ulkomaisilla osakkeilla
  • Maksimitalletus 50 000 euroa
  • Tilille voi siirtää pelkästään rahaa, ei omistuksessa olevia pörssiomistuksia
  • Tilillä olevat osingot ja osakekaupat verovapaasti
  • Noston yhteydessä peritään pääomatulon veroa 30–34 %
  • Kotimaisten osakkeiden lähdevero on 0 %
  • Ulkomaisten osakkeiden lähdevero on 15 %
  • Ainoastaan yksityishenkilö voi avata tilin
  • Yksityishenkilöllä voi olla vain yksi tili
  • Osakesäästötilin tappio on verovähennyskelpoinen vasta kun tili lopetetaan

Osakesäästötili nousi alkuvaiheessa etenkin nuorempien sijoittajien suosioon: vuonna 2021 kaksi kolmesta osakesäästötilistä oli alle 40-vuotiaiden avaamia[5].

Rajoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Usean osakesäästötilin avaamisesta kertyy sakkomaksua 10 euroa vuorokaudessa tiliä kohden. Vahingossa avatut tilit paljastuvat usein vasta veroilmoitusten valmistuttua, jolloin maksut kohoavat tuhansiin euroihin.

Verohallinnon mukaan rangaistuksia määrätään noin kahdellesadalle ihmiselle vuosittain.[6]

Kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa vuoden 2020 alusta käyttöön tullutta osakesäästötiliä on kritisoitu muun muassa siitä, että se voi ohjata riskipitoiseen ja omaisuuslajien välillä huonosti hajautettuun sijoittamiseen, koska tilillä ei voi olla kuin pörssiosakkeita ja rahaa. Vastaavassa ruotsalaisessa mallissa (investeringssparkonto, ISK) tilille voi hankkia myös sijoitusrahasto-osuuksia ja ETF:iä. Toisaalta aiemmin vain paria osaketta omistanutta osakesäästötilin helppo ja veroton kaupankäynti voi kannustaa suurempaan hajautukseen osakemarkkinoiden sisällä. Suomalaisen osakesäästötilin poliittisesti määriteltyä 50 000 euron enimmäistalletusta pidetään usein rajoittavana verrattuna sijoitusrahastoihin, kapitalisaatiosopimuksiin ja sijoitusvakuutuksiin. On myös pidetty kohtuuttomina jopa tuhansien eurojen sanktioita siitä, jos sama henkilö epähuomiossa avaa yhden sijasta useamman osakesäästötilin.[7][5]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kaikki pankit mukana vertailussa VertaaEnsin.fi. Viitattu 8.1.2020.
  2. a b Tilastot - Osakesäästötilit www.euroclear.com. Viitattu 2.11.2022.
  3. Laki osakesäästötilistä 680/2019 Säädökset alkuperäisinä. Finlex.fi. Viitattu 8.1.2020.
  4. Otto Laitinen: Osakesäästötili vs arvo-osuustili Vertaaensin.fi. 3.1.2020. Viitattu 8.1.2020.
  5. a b Sullström, Heidi: Mistä tiedän, mikä sijoitustili minulla on? Jättimätkytkin voi saada anteeksi, jos on avannut kaksi osakesäästötiliä vahingossa Yle Uutiset. 15.9.2021. Viitattu 20.1.2022.
  6. 21-vuotias opiskelija avasi vahingossa kaksi osake­säästö­tiliä, tuloksena tuhansien eurojen rangaistus 13.9.2021. HS.fi.
  7. Osakesäästötilin hyvät ja huonot puolet sijoittaja.fi. 13.7.2020. Viitattu 20.1.2022.