Osaava, avautuva ja uudistuva Suomi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Osaava, avautuva ja uudistuva Suomi – Suomi maailmantaloudessa -selvityksen loppuraportti on globalisaatioraportti, jonka valtioneuvoston asettama ohjausryhmä julkaisi 9. marraskuuta 2004.

Raportissa tarkastellaan globalisaation uuden vaiheen asettamia haasteita Suomelle ja sitä, millä tavoin haasteisiin pitäisi vastata. Raportissa hahmotellaan strategiaa, jolla Suomi pystyy hyödyntämään globalisaation tuomat uudet mahdollisuudet ja torjumaan kovenevaan kilpailuun liittyviä uhkia. Hahmoteltu strategia perustuu osaamisen vahvistamiseen, talouden ja yhteiskunnan avoimuuden lisäämiseen ja ennen kaikkea uudistumiseen. Raportin painopiste on koulutus- ja innovaatiojärjestelmien vahvistamista koskevissa ehdotuksissa. Tämän ohella tarkastellaan hyödyke- ja työmarkkinoiden sekä julkisen sektorin toimintaa ja tehdään ehdotuksia niiden toimivuuden parantamiseksi.

Raportti herätti julkaisunsa aikana huomattavaa kohua, koska siinä esitettiin mm. palkkojen alentamista irtisanomisten vaihtoehdoksi. Raportin esittämien toimenpiteiden tarpeellisuutta on puolustettu mm. tarpeella varautua Suomea uhkaavaan eläkepommiin.

Raportin keskeisiä ehdotuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulutusjärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Peruskoulujen oppilaskohtaisia resursseja on lisättävä, kun ikäluokat pienenevät. Samalla on karsittava kouluverkkoa, jotta se olisi tehokkaampi. Opettajien työolosuhteita on kehitettävä.
  • Nuorisoasteen koulutukselta halutaan ammatillisen koulutuksen profiilin nostamista. Lukio-opetuksen ja ammatillisen opetuksen yhteistyötä pitää lisätä.
  • Sekä peruskoulussa että toisella asteella on kiinnitettävä huomiota koulutuksen korkeaan laatuun määrien sijasta.
  • Yliopistojen laatua ohjataan muuttamalla entistä suurempi osa yliopistojen rahoituksesta kilpailtavaksi. Yliopistojen taloudellista autonomiaa on lisättävä ja jatko-opinnoista on tehtävä maksullisia. Yliopistojen pitää myös erikoistua tai verkostoitua niin, että ne ovat riittävän suurien ja kriittisen massan omaavien keskittymiä.
  • Ammattikorkeakoulujen roolia ja työnjakoa on selkiytettävä niin, että ammattikorkeakoulujen tehtävä on tiedon ja teknologiasovellusten sekä osaamisen levittäminen elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan. Ammattikorkeakouluverkkoa on karsittava.


Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]