Opritšnikki

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nikolai Nevrevin maalaus Opritšnikit (1870-luku)

Opritšnikki (ven. опричник) oli Venäjän tsaari Iivana Julman (1533–1584) perustaman järjestön jäsenen nimitys. Opritšnikkien tehtävänä oli hallita Venäjään kuuluneita Opritšninaksi kutsuttuja etäisiä alueita, tuhota kaikenlainen Iivanan valtaan kohdistuva vastarinta ja pelottaa alueiden asukkaat uskollisiksi alamaisiksi. Opritšnikkeja pidetään historiallisena esimerkkinä hirmuhallinnon valtakoneistoon kuuluvasta salaisesta poliisista. [1]

Opritšnikkien tunnuksissa oli koirien päitä ja luutia. Symbolit kertoivat, että opritšnikit tulevat vainuamaan tsaarin vastustajat ja lakaisemaan nämä pois Venäjältä. Uskollisuutensa vuoksi heitä myös kutsuttiin joskus "tsaarin koiriksi". Tsaari muodosti myös oman henkivartiokaartinsa valituista opritšnikeista.[1]

Opritšnikkien tarkoitus oli hallita kauhulla ja niin he myös tekivät. He teloittivat tsaarin vastustajina kokonaisia sukuja ja klaaneja, jopa kyliä ja kaupunkeja. Merkittävin tapahtuma oli vuoden 1571 Novgorodin puhdistus, jossa kidutettiin ja teloitettiin historioitsijoiden laskelmien mukaan kahdesta tuhannesta jopa 15 000 kaupunkilaiseen.[1]

Pjotr Tšaikovski sävelsi vuosina 1870–1872 Ivan Lazjetjnikovin 1842 kirjoittamaan näytelmään perustuvan oopperan Opritšnik. [2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Heinrich von Staden – saksalainen seikkailija, joka tutustui Iivana Julmaan ja toimi opritšnikkina Venäjällä
  • Ohrana – Venäjän keisarikunnan aikainen salainen poliisi

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Charles A. Ruud, Sergei A. Stepanov: Fontanka 16: The Tsars' Secret Police, s. 3-6. McGill-Queen's Press, 1999. ISBN 0773524843.
  2. Tchaikovsky Research: The Oprichnik - Опричник Viitattu 14.1.2013