Operaatio Sininen tähti
| Operaatio Sininen tähti | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa Punjabin kapina | |||||||||
 Kultainen temppeli ja Akal Takht
| |||||||||
| |||||||||
| Osapuolet | |||||||||
|
Sikhimilitaristit | |||||||||
| Komentajat | |||||||||
| Vahvuudet | |||||||||
|
10 000 |
200+ militanttia | ||||||||
| Tappiot | |||||||||
|
83 |
492+ (sis. sikhiläisiä pyhiinvaeltajia) | ||||||||
Operaatio Sininen tähti oli Intian armeijan suorittama sotilasoperaatio Amritsarin Kultaisessa temppelissä, Punjabissa sekä sen ympäristössä sijaitsevassa Akal Takhtin temppelissä. Operaatiota voidaan pitää käännekohtana sikhien ja muiden intialaisten välillä. Tämä johti lopulta laajoihin levottomuuksiin ympäri maata ja pääministeri Indira Gandhin murhaan. Sininen tähti oli myös Intian armeijan suurin operaatio maan rajojen sisällä.[1]
Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sikhiläisten itsenäisyysliike on ollut aktiivinen jo 1920-luvulta lähtien, jolloin Motilal Nehru julkaisi Khalistanin (sikhien kotimaan) itsenäisyysjulistuksen Lahoressa. Tätä asettuivat vastustamaan monet ajan suurmiehet kuten Muhammad Ali Jinnah, Bhimrao Ambedkar ja Tara Singh. Näistä Singh oli itse sikhi.[2] Sen kulta-aikaa olivat kuitenkin 1970- ja 1980-luvut.[3]
Khalistan-liikkeen johtavaksi hahmoksi nousi vuonna 1977 Jarnail Singh Bhindranwale, joka oli karismaattinen puhuja, mikä vetosi erityisesti nuoriin sikheihin.[4] 1980-luvun alussa hän linnoittautui kultaiseen temppeliin ja Akal Takhtiin yhdessä seuraajiensa kanssa. Seuraavan kahden vuoden aikana Intian hallitus ei juurikaan tehnyt asialle mitään, vaikka yrittikin neuvotella militanttien kanssa.[2]
Kultaisen temppelin verilöyly[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Operaatio Sininen tähti alkoi 1. kesäkuuta, kun Intian armeija hyökkäsi Guru Ram Das Langar -rakennukseen. Tässä hyökkäyksessä kuoli kymmenisen henkilöä. Seuraavana päivänä valtio sulki tiet ja vaiensi median. Suurin osa Amritsarista jätettiin ilman sähköä ja vettä. 3. kesäkuuta koko Punjabin osavaltion alueelle määrättiin ulkonaliikkumiskielto, jota valvoivat niin sotilaat kuin puolisotilaallisetkin joukot. Kaikki reitit Kultaiseen temppeliin tai sieltä ulos tukittiin.[5]
Armeija tuhosi Akal Takhtin 6. kesäkuuta ja sai seuraavana päivänä hallintaansa Kultaisen temppelin koko temppelikompleksin.[5] Bhindranwale kuoli 6. kesäkuuta 1984.[4] Virallisten raporttien mukaan Intian armeijan sotilaita kuoli 83 kun taas sikhimilitantteja kuoli ainakin 492. Muiden lähteiden mukaan sikhejä kuoli enemmän kuin virallisesti ilmoitettiin.[3]
Seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääministeri Gandhin sikhiläiset henkivartijat ampuivat tämän lokakuussa 1984, koska pitivät Gandhia syyllisenä itse verilöylyyn, joka temppelikompleksin ympäristössä tapahtui.[3] Tämän seurauksena Intiassa alkoivat laajat sikhejä vastustavat mellakat, joissa tapettiin arviolta 3000 sikhiä. Toinen sikhimilitanttien kosto tapahtui 23. kesäkuuta 1985 kun Air Indian lento 182 räjäytettiin ilmassa. Suurin osa iskun uhreista oli kanadanintialaisia.[5]
Vaikka tulitaistelun jättämiä jälkiä on pyritty korjaamaan etenkin Kultaisessa temppelissä, moniin paikkoihin on jätetty luotien jälkiä muistutuksena verilöylystä.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Gravitas: What Was Operation Blue Star? 7.6.2019. WION. Viitattu 9.11.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Gravitas Plus: What is the Khalistan movement? 13.2.2021. WION. Viitattu 9.11.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c What happened during 1984 Operation Blue Star? India Today. Viitattu 9.11.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Sant Jarnail Singh Bhindranwale | Biography, Death, & Facts Encyclopedia Britannica. Viitattu 9.11.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c 7 things you need to know about Operation Blue Star DNA India. Viitattu 9.11.2021. (englanniksi)
- ↑ Operation Bluestar: What happened 37 years ago Hindustan Times. 6.6.2021. Viitattu 9.11.2021. (englanniksi)