Operaatio Mersad
| Operaatio Mersad | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Tuhottuja Mojahedin-e Khalqin ajoneuvoja.
| |||||||
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
| Komentajat | |||||||
.svg){kind=small}
Operaatio Mersad oli iranilaisten vastahyökkäys Irakin tukeman Mojahedin-e Khalq -järjestön operaatio Forugh Javidan-nimen saanutta hyökkäystä vastaan Irakin–Iranin sodan aikana heinäkuussa 1988. Mojahedin-e Khalq oli iranilainen vasemmistolainen puolisotilaallinen järjestö, joka oli liittoutunut Irakin kanssa. Sen taistelijat aloittivat hyökkäyksen Iraniin Irakista 26. heinäkuuta 1988. Iranilaisten vastahyökkäys alkoi seuraavana päivänä, ja 28. heinäkuuta järjestön taistelijat oli ajettu takaisin suuria tappioita kärsineinä.
Operaatio Mersad jäi yhdeksi sodan viimeisistä suuremmista operaatioista. Maat aloittivat neuvottelut sodan päättämiseksi seuraavasa kuussa ja 20. elokuuta julistettiin tulitauko.
Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.gif)
Irakin–Iranin sota oli vuonna 1988 lopuillaan. Irakilaiset olivat heinäkuussa ryhtyneet operaatioihin, joiden tavoitteena oli vallata alueita Iranilta maan painostamiseksi. 22. heinäkuuta oli käynnistetty operaatio Tawakalna ala Allah 4, joka osoittautui menestyksekkääksi. Irakilaiset etenivät noin 50 kilometriä ja ottivat 8 000 vankia. He olivat samalla vallanneet Qasr-e Širinin ja avanneet tien kohti Kermanšahin kaupunkia. Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri Javier Pérez de Cuéllar oli kutsunut sodan osapuolet neuvotteluihin New Yorkissa, mutta neuvottelut kariutuivat irakilaisten menestyksistä huolimatta iranilaisten vastahakoisuuteen. Iranilaiset eivät halunneet neuvotella suoraan irakilaisten edustajien kanssa, sillä he pitivät Saddam Husseinin hallintoa laittomana.[1]
Saddamilla oli vielä yksi keino painostaa Irania edelleen.[1] Iranilainen vasemmistolainen Mojahedin-e Khalq -organisaatio eli MKO oli karkotettu Iranista Iranin vallankumouksen jälkimainingeissa ja se oli siirtynyt Ranskan kautta Irakiin. Järjestöstä oli ulkomailla muodostunut puolisotilaallinen kultti, joka teki yhteistyötä Irakin Baath-hallinnon kanssa.[2] Irakissa Iranin uskottiin heikentyneen merkittävästi aikaisempien irakilaisten operaatioiden onnistumisen myötä. Masud Rajavin johtama Mojahedin-e Khalq sai Saddamilta henkilökohtaisen määräyksen aloittaa hyökkäys Iraniin. Saddamin motivaatiot hyökkäykselle eivät ole täysin selvät. Toisaalta hyökkäyksen uskottiin onnistuvan irakilaisten hyökkäysten tapaisesti[3] ja sen toivottiin johtavan avoimeen kapinaan Iranissa. On toisaalta myös mahdollista, että Saddam halusi itse asiassa päästä eroon MKO:sta antamalla sen tuhoutua hyökkäyksessä, jolloin järjestö ei olisi tiellä maan yrittäessä normalisoida suhteitaan Iraniin tulevaisuudessa.[1]
Hyökkäys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mojahedin-e Khalq ilmoitti hyökkäyksensä alusta 26. heinäkuuta. Järjestön hyökkäyksestään käyttämä nimi oli operaatio Forugh Javidan.[3] Järjestön taistelijat etenivät operaation ensimmäisen vuorokauden aikana kohtaamatta suurempaa vastarintaa.[1] Heidän onnistui vallata Karandin ja Eslam Abad Gharbin kaupungit tiellä kohti operaation tavoitteina olleita Kermanšahia ja Hamadania, josta taistelijat jatkaisivat järjestön mukaan edelleen Teherania. Etenevät taistelijat saivat aluksi haltuunsa suuren määrän sotasaalista ja he ottivat runsaasti vankeja. Hyökkäystä vastassa ollut Iranin vallankumouskaartin 27. divisioona kärsi suuret tappiot.[1]
Mojahedin-e Khalqin hyökkäys tyrehtyi taistelijoiden edetessä kohti Hamadania iranilaisten ryhdyttyä 27. heinäkuuta vastahyökkäykseen, jolle iranilaiset antoivat nimen operaatio Mersad. Vastahyökkäystä varten oli koottu suuri 11 divisioonaa ja useita itsenäisiä prikaateja käsittänyt iranilainen armeija.[3] Joukkoja johtivat kenraalit Ali Šahbazi ja Ali Širazi, jotka olivat vastahyökkäystä varten joutuneet käyttämään myös viimeiset panssarivaununsa ja mekanisoidut osastonsa.[1] Hyökkääjät työnnettiin onnistuneesti takaisin lähtöasemiinsa samalla, kun pakenevat yksiköt kutsuivat turhaan tukea Irakin ilmavoimilta. Taistelut olivat päättyneet 28. heinäkuuta mennessä.[3]
Seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Operaatio Mersad päättyi iranilaisten voittoon. Hyökkäyksessä Iraniin oli kaatunut tuhansia Mojahedin-e Khalqin jäseniä.[1] Järjestö itse tosin väitti vain uudelleenjärjestäytyvänsä uusia hyökkäyksiä varten. Iran syytti hyökkäyksestä irakilaisia, joiden varsinaisia joukkoja ei hyökkäykseen kuitenkaan osallistunut.[3] Iran taipui joka tapauksessa lopulta neuvotteluihin irakilaisten kanssa 6. elokuuta ja sodan yhteenotot päättyivät tulitaukoon 20. elokuuta.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h Pierre Razoux: The Iran -Iraq War, s. 466-468. , 2015. ISBN 978-0-674-08863-4. (englanniksi)
- ↑ Michael Axworthy: Iranin historia, s. 273. alkuteos: Iran: Empire of the Mind. A History from Zoroaster to the Present Day. Suomentanut Tapani Kilpeläinen. Into Kustannus Oy, 2007. ISBN 978-952-264-191-5.
- ↑ a b c d e Pesach Malovany: Wars of Modern Babylon : A History of the Iraqi Army from 1921 to 2003, s. 439. University Press of Kentucky, 2017. ISBN 978-0-8131-6944-6. (englanniksi)