Ontananga

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ontananga

Ontananga

Koordinaatit: 18°03′05″S, 16°06′20″E

Valtio Namibia Namibia
Alue Oshikoton alue
Aikavyöhyke UTC+1

















Ontananga oli vuodesta 1900 lähtien Suomen Lähetysseuran lähetysasemana Ambomaalla Ondongan kuningaskunnassa, nykyisessä Namibiassa. Siellä kastettiin ensimmäinen Ondongan kuningas vuonna 1912.

Ontanangan perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ontananga perustaminen liittyi vuonna tapahtuneeseen lähetysjohtaja Jooseppi Mustakallion tarkastusmatkaan Ambomaalla. Ondongaan oli toivottu uutta lähetysasemaa jo pidemmän aikaa, ja Mustakallion vierailun aikana tehtiin päätös perustaa asema Ontanangaan, n. 5,5 km kaakkoon Olukondasta, lähelle entistä Ondjumban (1872–76) lähetysasemaa.

Ondongan kuninkaan Kambonde Mpingananpojan vanhemmat Mpingana ja Namupala asuivat Ontanangan välittömässä läheisyydessä, ja he toivottivat suomalaiset tervetulleiksi ja osoittivat paikan, mihin lähetysasema voitaisiin rakentaa. Rakentajaksi ryhtyi Juho Wehanen syyskuussa 1900. Vaikka Mpingana oli piintynyt pakana, hän “lähetti liudan lapsia tiiliä kantamaan”. Joulukuussa samana vuonna Wehanen pääsi asettumaan pysyvästi Ontanangaan ja toimitti siellä ensimmäiset kasteet.[1]

Mpingana ja Namupala olivat pakanoita ja vastustivat kristinuskoa, vaikka ulkonaisesti esiintyivätkin lähetyssaarnaajien ystävinä. Erityisesti kuninkaan isä Mpingana oli aiheuttanut paljon ikävyyksiä suomalaisille. Kun kuninkaan äiti Namupala kuoli syyskuussa 1904, loppui Mpinganan mahti siihen, sillä valta periytyy ambolaisten yhteiskunnassa äitien kautta, ja Mpinganan vaikutusvalta oli pohjautunut siihen, että hän oli ollut miehenä naisella, jonka kautta valta periytyi.[2]

Kuninkaan kaste[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kambonde Mpingananpojan (1884–1909) jälkeen hallitsijaksi tuli Kambonde Angulanpojan (1909–1912). Hän ei ollut laillinen vallanperijä, mutta sai vallan, koska vallanperijä oli maanpaossa. Angulanpoika onnistui palauttamaan järjestyksen valtakuntaansa, mistä oli suomalaisillekin hyötyä.

Kambonde Angulanpoika ilmoittautui vuonna kesäkuussa 1912 kasteoppilaaksi, mutta syyskuussa hän sairastui vakavasti. Hän pyysi päästä Ontanangaan Wehasten hoidettavaksi, ja siellä pyysi useaan kertaan saada tulla kastetuksi. Kun Wehanen sitten hänet kastoi, hän eli sen jälkeen enää muutaman tunnin. Näin ensimmäinen Ondongan kuningas oli kääntynyt kristityksi.[3]

Kirjapaino Ontanangassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähetyssaarnaajien kirjapaino toimi jonkin aikaa Ontanangassa vuodesta 1920 alkaen, kun Oniipaan oli perustettu seminaariin pappien valmennuskurssi, eikä kirjapainolle ollut siellä tilaa.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Peltola, Matti: Sata vuotta suomalaista lähetystyötä 1859–1959. II: Suomen Lähetysseuran Afrikan työn historia. Helsinki: Suomen Lähetysseura, 1958.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Peltola 1958, s. 46–47, 53, 57, 131, 138–139.
  2. Peltola 1958, s. 138–139.
  3. Peltola 1958, s. 141–143.
  4. Peltola 1958, s. 194–195.