Ompelijatar (Työläisnainen)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ompelijatar (Työläisnainen)
Nimi Ompelijatar (Työläisnainen)
Tekijä Helene Schjerfbeck
Valmistumisvuosi
Teostyyppi Maalaus
Materiaali Öljyväri ja kangas (maalauspohja)
Korkeus 95,5 cm
Leveys 84,5 cm
Kokoelma Kansallisgalleria
Sijainti Ateneum, Suomi

Ompelijatar (Työläisnainen) on suomalaisen taiteilijan Helene Schjerfbeckin öljyvärityö kankaalle vuodelta 1905. Kooltaan tämä työ on 95,5×84,5 cm ja se kuuluu Ateneumin taidemuseon kokoelmiin.

Ompelijatar (Työläisnainen) kuuluu Helene Schjerfbeckin modernistisiin Hyvinkäällä syntyneisiin maalauksiin. Tässä maalauksessa luiseva nuorehko naishahmo istuu kiikkutuolissa ajatuksiinsa vaipuneena. Ompelijaksi hänet tunnistaa kiikkutuolin jalassa roikkuvista saksista. Maalaus on tummasävyinen ja sitä on verrattu hiljaiselta tunnelmaltaan James McNeill Whistlerin ja Vilhelm Hammershoinin töihin. Schjerfbeckin naisesta Ompelijattaressa huokuu sisäinen kireys. Hän ikään kuin torjuu katsojan ja hänen asentonsa on varautunut, kun hän ankeahkon oloisesti hieman kumarassa istuu kädet ristissä tuolillaan. Hänen katseensa on suuntautunut alas.[1]

Ompelijatar (Työläisnainen) kuuluu Schjerfbeckin ”mustiin maalauksiin”, jotka aloittivat hänen tuotannossaan uuden vaiheen. Nämä maalaukset ovat tyyliltään yhteneväisiä. Hän pelkistää niissä muotoa ja käyttää värejä harkitusti. Naiset ovat vaiti ja heitä ympäröivä sisätila on hiljainen, koko maalauksen tunne on rauhallinen. Hänen muita ”mustia maalauksiaan” ovat Kansakoulutyttö II ja Äiti. Viimeksi mainitussa hän kuvaa omaa äitiään Olga Schjerfbeckiä.[1]

Mallina Schjerfbeckillä Ompelijattaressa oli Anna Lintumäki. Vuonna 1927 taidekauppias Gösta Stenman alkoi tilata uusversioita Schjerfbeckin varhaisteoksista. Ateneumin taidemuseolla on hallussaan näistä uustöistä Ompelijattaresta on myös puolivartalokuva vuodelta 1927.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Helene Schjerfbeck 150 vuotta. Marie Chistine Tams. Helsinki: Ateneumin taidemuseo, 2012.
  2. Helene Schjerfbeck 150 vuotta, 2012, s. 165 ja 256, Helsinki: Ateneumin taidemuseo

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]