Olof Bergqvist
Olof Bergqvist (24. syyskuuta 1862 Brunskog, Värmlanti, Ruotsi – 20. lokakuuta 1940 Luulaja) oli ruotsalainen luterilainen piispa ja valtiopäiväedustaja.
Bergqvistin kotiseudulla Värmlannissa oli 1860–1870-luvuilla uskonnollista heräämistä ja tämä vaikutti voimakkaasti häneen. Tultuaan ylioppilaaksi Karlstadissa hän valmistui teologian kandidaatiksi Uppsalan yliopistossa 1892 ja vihittiin papiksi Karlstadin hiippakuntaan. 1896 hänestä tuli Jällivaaran seurakunnan kirkkoherra ja vuonna 1904 hänet nimitettiin vastaperustetun Luulajan hiippakunnan ensimmäiseksi piispaksi.[1] Hän oli Ruotsin valtiopäivien ensimmäisen kamarin jäsen 1912–1938 ja useiden komiteoiden jäsen.[2]
Hiippakunnassaan hän kehitti seurakuntatyötä monin eri tavoin kuten jakamalla suuria seurakuntia pienemmiksi, perustamalla uusia papinvirkoja ja rakennuttamalla uusia kirkkoja.[2] Jällivaarassa ollessaan hän opetteli suomen ja saamenkieltä ja siten hän pystyi saavuttamaan läheisen kontaktin alueen asukkaisiin, jotka eivät aina osanneet ruotsia. Tästä oli seurauksena myös se, että hän osallistui alueen suomenkielisten asemaa koskevaan selvitykseen.[3] Hänen aloitteestaan perustettiin 1907 opettajaseminaari Luulajaan. Hän osallistui Uuden testamentin kääntämiseen pohjoissaamen kielelle.[2]
Paimenkirjeessään 1904 liittyi Bergquist kuitenkin tuolle ajalle tyypilliseen rotuajatteluun ja toimi myös ruotsalaisten ja saamelaisten pitämiseksi erillään. Myös alueen suomenkielisiin hänen suhtautumisensa oli samanlaista.[4] Hänen ajatuksensa saivat merkittävän sijan valtion suhtautumisessa saamelaisiin ja Tornionlaakson suomenkielisiin asukkaisiin, etenkin koululaitoksen osalta. Hän vaikutti siihen, että saamelaisia lapsia varten kehitettiin niin sanottuja nomadikouluja erillään muista kouluista, joissa saamelaisille opetettaisiin kristinuskoa ja tarpeellisia tietoja poronhoitoa varten. Hän oli sitä mieltä, että "lappalaiset" tulevat kuolemaan heimona, jos he saavat liikaa opetusta. Nykyään hänen ajatuksensa on tuomittu rotubiologisina ajatuksina.[3] Keväällä 2022 on Jällivaarassa jätetty kunnallinen kansalaisaloite, jotta Bergqvistin mukaan nimetyn kadun "Olof Bergqvistgatan" nimi tulisi muuttaa. Aloitteessa muutosehdotusta perustellaan Bergqvistin rotubiologisilla näkemyksillä.[5]
Bergqvist on kirjoittanut 70-vuotiaana yhden virren, joka on Ruotsin kirkon virsikirjassa. Hänen mielestään virsikirjassa ei ollut yhtään virttä, joka liittyi suoraan Apostolien tekojen 2. luvun kertomukseen helluntai-ihmeestä.[1] Virsi on 475, "Nu stunden är kommen, o saliga fröjd". Sen käännös suomenkielisessä virsikirjassa "Nyt hetki on koittanut riemullinen" on Niilo Rauhalan tekemä 1998.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon, s. 51. Gummesons bokförlag, Stockholm, 1964.
- ↑ a b c Olof Bergqvist sok.riksarkivet.se. Viitattu 5.5.2022. (ruotsiksi)
- ↑ a b Biskop Olof Bergqvist och den svenska rasbiologin amnestysapmi.se. Viitattu 5.3.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Olof Granstedt: Biskop Jonzon och kyrkoherden för samer. En studieav bakgrunden för tjänsten som kyrkoherde för samerma (LUNDS UNIVERSITET CENTRUM FÖR TEOLOGI OCH RELIGIONSVETENSK Kyrko- och missionsstudier: Examensarbete för kandidatexamen,) lup.lub.lu.se. Viitattu 5.3.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Gata i Gällivare kan få nytt namn – döpt efter rasistisk biskop svt.se. Viitattu 5.4.2022. (ruotsiksi)
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||
