Olli Hanski
| Olli Hanski | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Antti Olavi Hanski |
| Syntynyt | 5. lokakuuta 1926 Jääski |
| Kuollut | 8. tammikuuta 2008 (81 vuotta) Lahti |
| Kansalaisuus | |
| Ammatti | pesäpalloilija, rakennusmestari |
| Pesäpalloilija | |
| Lempinimi | ”Olli” |
| Aktiivisena | 1948–1961 |
| Ulkopelipaikka | kakkosvahti |
| Seura | – |
| Tehtävä | kapteeni |
| Sarja | SM-sarja |
| Pelaajaura | |
| Ammattilaisjoukkueet | |
| 1948–1961 | |
| Maajoukkueet | |
| 1952 | Suomen Pesäpalloliitto (PPL) |
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty toukokuussa 2025
|
|
Antti Olavi ”Olli” Hanski (5. lokakuuta 1926 Jääski – 8. tammikuuta 2008 Lahti[1]) oli suomalainen pesäpalloilija.[2] Hanski pelasi ulkopelissa kakkosvahtina ja toimi kapteenina. Hanski valittiin Pesäpallon kunniagalleriaan vuonna 2012.[3][4]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pelaajauransa Hanski aloitti 11-vuotiaana Kuurnanpohjan kentällä. Toisen maailmansodan jälkeen Hanski jatkoi pesäpalloilua Jääsken Kirijöissä Imatralla. Veljensä Unton kanssa hän siirtyi Kirijöistä Tainionkosken Urheilijoihin, joka tuolloin pelasi mestaruussarjassa. Hanski pelasi suurimman osan pesäpallourastaan Lahden Mailaveikkojen joukkueessa. Kahdestatoista seurassa viettämästään vuodesta hän oli kuusi vuotta joukkueen kapteenina.
Hanski voitti Suomen mestaruuden vuosina 1951 ja 1952. Lisäksi hän voitti yhden SM-hopean vuonna 1953. Hanski oli mukana Helsingin 1952 olympialaisissa pelatussa pesäpallon näytösottelussa Pesäpalloliiton (PPL) joukkueen kakkosvahtina. Hanski pelasi vuosina 1948–1961 kaikissa neljässätoista Itä–Länsi-ottelussa. Tuo ottelumäärä oli kaikkien aikojen ennätys, kunnes kolme vuotta myöhemmin Eino Kaakkolahti ohitti Hanskin ja pelasi 15. ottelunsa. Hanski pelasi urallaan kuusi Liitto–Lehdistö-ottelua ja seitsemän PPL–TUL-ottelua.
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pesäpallouransa jälkeen Hanski saavutti golfissa maaotteluedustuksia ja useita SM-joukkuemitaleja. Hän edusti golfissa Suomea Euroopan Mestaruuskilpailuissa vuonna 1969. Hanski harrasti pesäpallouransa jälkeen myös keilailua ja hiihtoa. Hiihdossa Hanskin paras sijoitus SM-kisoissa on seitsemäs sija.[5]
Hanskilla oli veli Unto, joka myöskin pelasi pesäpalloa. Koulutukseltaan Hanski oli rakennusmestari ja toimi vastaavana mestarina useilla Lahden suurilla kerrostalotyömailla. Hanskin muita harrastuksiaan oli metsästys ja kalastus.
Saavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pelaajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 SM-kulta: 1951[6]
- 1 SM-hopea: 1953[6]
- 14 Itä-Länsi-ottelua: 1948–1961[7]
- 6 Liitto–Lehdistö-ottelua
- 7 PPL–TUL-ottelua
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 52. Graface Jyväskylä, 2001. ISBN 951-98673-1-7
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 2008, s. 340. Minerva Kustannus Oy, 2008. ISBN 978-952-492-156-5
- ↑ Olympedia – Olli Hanski www.olympedia.org. Viitattu 26.5.2025. (englanniksi)
- ↑ Pesäpallon kunniagalleria Pesapalloliitto. 18.10.2024. Viitattu 26.5.2025.
- ↑ Pesäpallon kunniagalleriaan 20 urheilijaa Yle Urheilu. 16.6.2012. Viitattu 26.5.2025.
- ↑ Olli Hanski –pesäpallon kunniagalleriaan (pdf) Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 26.5.2025.
- ↑ a b Pesäpallon SM-mitalistit Pesäpalloliitto. Arkistoitu 2.7.2018. Viitattu 14.4.2018.
- ↑ Itä-Länsi-pelaajat joukkueittain, miehet Rasilainen, Matti. Viitattu 22.4.2018.