Olle Tandberg

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Olle Tandberg
Tandberg-walcott.jpg
Henkilötiedot
Koko nimi Olof Peder Tandberg
Syntynyt 12. lokakuuta 1918
Tukholma
Kuollut 26. joulukuuta 1996 (78 vuotta)
Nacka
Kansalaisuus Ruotsi
Nyrkkeilijä
Lempinimi Olle
Pituus 190 cm
Painoluokka raskassarja
Kätisyys oikeakätinen
Ammattilaistilastot
Ottelut 30
Voitot 23
– tyrmäysvoitot 11
Tappiot 6
Ratkaisemattomat 1
Ei tuomiota/
mitätöity
0
Mitalit
Maa: Ruotsin lippu Ruotsi
Miesten amatöörinyrkkeily
EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Milano 1937 raskassarja
Hopeaa Hopeaa Dublin 1939 raskassarja

Olof Peder ”Olle” Tandberg (12. lokakuuta 1918 Tukholma26. joulukuuta 1996 Nacka) oli ruotsalainen nyrkkeilijä, jonka amatööriura ajoittui 1930-luvulle ja ammattilaisura 1940-luvulle.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olle Tandberg osallistui 18-vuotiaana vuoden 1936 Berliinin olympialaisiin nyrkkeilyn raskaassa sarjassa. Hän eteni kolmannelle kierrokselle, jossa unkarilainen Ferenc Nagy voitti hänet pistein.[1] Sen jälkeen Tandberg saavutti amatöörinä Euroopan mestaruuden vuosina 1937[2] ja 1939[3].

Vuonna 1941 hän siirtyi ammattilaiseksi. Ensimmäisessä ottelussa tammikuussa 1941 hän kohtasi Göteborgissa saksalaisen Jakob Schönrathin ja voitti hänet teknisellä tyrmäyksellä. Maaliskuussa 1941 uusintaottelu käytiin Berliinissä, ja Tandberg voitti Schönrathin tällä kertaa pistein. Seuraavissa otteluissa vastaan tulivat Italian Luigi Musina Göteborgissa Tandbergin saavuttaessa pistevoiton, Stuttgartissa Saksan huippunyrkkeilijä Arno Kölblin ottelun päättyessä ratkaisemattomaan ja Berliinissä edelleen Saksan Walter Neusel, jolle Tandberg koki ensimmäisen ammattilaistappion. Heinäkuussa 1942 Tandberg koki toisen tappion otellessaan Italian Musinaa vastaan Roomassa. Huolimatta tappioistaan Tandberg pääsi 30. toukokuuta 1943 käytyyn EM-titteliotteluun belgialaista Karel Sysiä vastaan, jonka Tandberg voitti pistein 15-eräisessä ottelussa Tukholman Råsundan jalkapallostadionilla yli 40 000 katsojan edessä. Raskaansarjan ammattilaisten EM-arvo oli jäänyt avoimeksi, kun Saksan Max Schmeling ei pystynyt enää puolustamaan heinäkuussa 1939 voittamaansa titteliä osallistuttuaan käynnistyneeseen maailmansotaan ja loukattuaan itseään sodan aikana. Puoli vuotta myöhemmin marraskuussa 1943 otellussa EM-uusintakamppailussa Brysselissä Sys vei voiton pistein ja sai näin Euroopan mestaruuden takaisin. Tämä oli Tandbergin viimeinen sota-ajan kamppailu.

Kesäkuussa 1946 Tandberg otteli englantilaista Jack Londonia vastaan saavuttaen pistevoiton. Ruotsalaista John Nilssonia vastaan hän otteli syksyllä 1946 Ruotsin raskaansarjan ammattilaistittelistä. Helmikuussa 1947 vastaan asettui Göteborgissa kolmatta kertaa vastaan italialainen Luigi Musina, jota vastaan hän saavutti pistevoiton. Huhtikuussa 1947 Randberg otti nopean tyrmäysvoiton entisestä Euroopan mestarista Itävallan Heinz Lazekista. Kesällä ja syksyllä 1947 vastaan tulivat Tukholmassa amerikkalaiset Joe Baksi ja Aaron Wilson, joista molemmista tuli voitot, vaikka amerikkalaiset olivat maailmanlistalla edellä Tandbergia. Tammikuussa 1948 Olle Tandberg otteli ensimmäisen kerran Yhdysvalloissa, New Yorkin Madison Square Gardenissa. Vastassa oli amerikanitalialainen Joey Maxim, josta tuli myöhemmin alemman raskaansarjan maailmanmestari. Tandbergia nopeampana Maxim otti pistevoiton 10-eräisessä ottelussa.

Tandberg otteli viimeisen ammattilaisottelunsa 14. elokuuta 1949 Tukholmassa Råsundan jalkapallostadionilla 43 000 katsojan edessä[4] amerikkalaista Jersey Joe Walcottia vastaan, joka voitti Tandbergin teknisellä tyrmäyksellä ottelun 5. erässä.[5] Walcottista tuli myöhemmin vuonna 1951 ammattilaisten raskaansarjan maailmanmestari. Mahdollinen voitto olisi saattanut viedä Tandbergin MM-otteluun silloista raskaansarjan maailmanmestari Joe Louisia vastaan.

Walcott-tappion jälkeen Tandberg päätti nyrkkeilyuransa. Ammattilaisena Olle Tandberg otteli kaikkiaan 30 kertaa, joista hän voitti 23, koki tappion kuusi kertaa ja yksi ottelu päättyi ratkaisemattomaan.[6]

Tandberg oli edesauttamassa Ruotsin seuraavan raskaansarjan tähden Ingemar Johanssonin uralla, kun hän syksyllä 1952 kiersi kisaamassa näytösotteluita ammattilaiseksi siirtyneen Ingon kanssa eri puolilla Ruotsia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Christer Franzén: Olle Tandberg, s. 23-32. Nackaboken, 2002. ISBN 0281-6385 (ruotsiksi).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Olle Tandberg SportReferences. Viitattu 7.6.2015 (englanniksi).
  2. 5.European Championships - Milan, Italy - May 5-9 1937 amateur-boxing.strefa.pl. Viitattu 7.6.2015 (englanniksi).
  3. 6.European Championships - Dublin, Ireland - April 18-22 1939 amateur-boxing.strefa.pl. Viitattu 7.6.2015 (englanniksi).
  4. http://boxrec.com/media/index.php?title=Fight:23215
  5. http://boxrec.com/list_bouts.php?human_id=13622&cat=boxer
  6. BoxRec / Olle Tandberg boxrec.com. Viitattu 7.6.2015 (englanniksi).