Oliver Hazard Perry -luokka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Oliver Hazard Perry
USS Oliver Hazard Perry (FFG-7) Suurilla järvillä
USS Oliver Hazard Perry (FFG-7) Suurilla järvillä
Flag of the United States.svg
Tekniset tiedot
Uppouma 4100
Pituus 136 m (138 m)
Leveys 14 m
syväys 6,7 m
Koneteho 31 000 kW
Nopeus +29 solmua (53,7 km/h)
Aseistus
Ilmatorjunta 40 × SM-1MR -ilmatorjuntaohjus
(poistettu v. 2003)
1 × Phalanx CIWS -järjestelmä
Meritorjunta Boeing Harpoon -ohjukset
1 × OTO Melara 76 mm -tykki
2 × torpedolaukaisin

Oliver Hazard Perry -luokka on Yhdysvaltain laivaston ohjusfregattiluokka, jonka alukset rakennettiin 1970-luvun puolivälistä lähtien korvaamaan toisen maailmansodan aikaisia hävittäjiä.[1] Alukset on tarkoitettu toimimaan pääasiassa sukellusveneentorjuntatehtävissä saattueiden, huoltoalusten ja maihinnousuosastojen suojelussa. Niissä on myös rajoitettu ilmatorjuntakyky.[2] Aluksia on rakennettu yli 70, joista 51 Yhdysvaltain laivastolle ja 20 ulkomaille, kuusi Australialle ja Espanjalle ja kahdeksan Taiwanille.

Aluksen suunnitteli Bath Iron Works Mainessa yhteistyössä newyorkilaisen Gibbs & Cox -toimiston kanssa. Alus suunniteltiin hyödyntämään laajamittaista automaatiota minimimiehityksellä (14 + 214 miestä) ja hyödyntämään aikansa edistyksellisintä tekniikkaa, kuten digitaalisia tietokoneita. Ensimmäisen aluksen, USS Oliver Hazard Perry (FFG 7):n rakennustyöt aloitettiin Bath Iron Worksilla 1975 ja se valmistui 1977 ja otettiin käyttöön 17. joulukuuta 1977. Aluksia rakensi myös Todd Shipyards Seattlessa ja San Pedrossa, Kaliforniassa.

Luokan aluksissa on yksi potkuriakseli, jota käyttää kaksi General Electric LM2500-kaasuturbiinia. Teho riittää jopa 29 solmuun. Moottorin saa käyntiin ja täyteen tehoon alle viidessä minuutissa.

Aluksia rakennettiin kahta versiota. Ensimmäisten alusten pituus oli 445 jalkaa ja myöhempien pitkärunkoisten 453 jalkaa. Lyhytrunkoisiin aluksiin sopii SH-2 Seasprite LAMPS I -helikopteri, mutta pitempirunkoisiin suurempi SH-60 Seahawk LAMPS III.

Aluksissa on etukannella yksi Mk 13 -ohjuslaukaisin, jonka makasiinissa on yleensä 36 SM-1MR Standard -ilmatorjuntaohjusta ja neljä RGM-84 Harpoon -meritorjuntaohjusta. Muu aseistus on yksi Mk 75 76mm -tykki keskilaivassa ja kuusi MK-46-torpedoa sekä Phalanx CIWS-lähitorjuntajärjestelmä. Ilmatorjuntakykyä haittaa se, että SLQ-32-antenni on vain 50 jalan korkeudella vesilinjasta, mikä mahdollistaa 23 merimailin kattavuuden.

USS Stark kallellaan Excocet-ohjusiskun jälkeen

Kaksi aluksista kärsi vakavia vaurioita partioidessaan Persianlahdella. 17. toukokuuta 1987 kaksi Irakin Exocet-ohjusta osui USS Starkiin (FFG-31). 14. huhtikuuta 1988 USS. Samuel B. Roberts (FFG-58) osui miinaan joka vaurioitti voimansiirtoa ja teki aluksen pohjaan kolmimetrisen reiän. Molemmissa tapauksissa alusten alumiinirakenne kiihdytti seurannutta tulipaloa, mutta molemmat alukset pääsivät pinnalla satamiin.

Knox-luokan alusten jäätyä pois käytöstä 1994 Oliver Hazard Perryista tuli Yhdysvaltain laivaston ainoa fregattiluokka. Tämän jälkeen vanhempia lyhytrunkoisia aluksia alettiin poistaa käytöstä, ml. luokan johtoalus USS Oliver Hazard Perry (FFG 7) itse.

Mk 13 -ohjuslaukaisimet poistettiin Yhdysvaltain laivaston aluksista Raytheon lopetettua vuonna 2003 vanhentuneen Standard SM-1 -ohjuksen valmistuksen. Samalla alukset menettivät meritorjuntaohjuksensa. SH-60-helikopteri pystyy kuitenkin kantamaan Hellfire- ja Penguin-ohjuksia.[3]

FFG-9 ja FFG-11 siirrettiin vuonna 2002 ja 2000 Puolaan, jolloin ne saivat nimet Gen. Tadeusz Kosciuszko ja Gen. Kazimierz Pulaski. Egyptin laivasto sai neljä alusta, Bahrain yhden. Turkin laivasto sai yhdeksän alusta, ml. viimeisen lyhytrunkoisen aluksen vuonna 2003.

Käyttäjämaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Australia Adelaide -luokka (6 kpl, joista kaksi rakennettu Australiassa, loput Yhdysvalloissa)
  • Bahrain USS Jack Williams (FFG-24) lahjoitettiin 1996, uudelleen kastettu Sabha
  • Egypti Mubarak -luokka (4 kpl)
  • Espanja Santa Maria -luokka (6 kpl, rakennettu Espanjassa)
  • Pakistan
  • Puola
  • Taiwan Cheng Kung -luokka (8 kpl, rakennettu Taiwanissa)
  • Turkki G-luokka (8 kpl)
  • Yhdysvallat

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Oliver Hazard Perry -luokka.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.destroyerhistory.org/coldwar/oliverhazardperryclass.html
  2. Defense Acquisitions: Comprehensive Strategy Needed to Improve Ship Cruise Missile Defense by James F. Wiggins, GAO/NSIAD-00-149, sivu 42
  3. http://www.navyleague.org/sea_power/sep_03_34.php