Olbia (Skyytia)
| Olbia | |
|---|---|
| Ὀλβία | |
.JPG) Olbian arkeologista aluetta. |
|
| Sijainti | |
  Olbia |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Ukraina |
| Paikkakunta | Parutyne, Mykolajiv, Mykolajiv |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso | n. 647/646 eaa. – 300-luku jaa. |
| Huippukausi | 300-luku eaa. |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Skyytia |
| Aiheesta muualla | |
Olbia (m.kreik. Ὀλβία, myös Ὀλβία Σαβία, Olbia Sabia, Ὀλβιόπολις, Olbiopolis; joon.kreik. Ὀλβίη, Olbiē) eli Borysthenes (Βορυσθένης, Borysthenēs, myös Βοροσθένις, Borosthenis) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Skyytiassa nykyisen Ukrainan alueella.[1][2][3][4] Se sijaitsi lähellä nykyistä Parutynen kylää.[5][6][7]
Olbia oli kreikkalainen siirtokunta, joka perustettiin luultavasti noin vuonna 647/646 eaa.[1] Se oli 400–200 luvuilla eaa. tärkeä vilja-, kala- ja orjakaupan keskus. Se välitti myös attikalaista keramiikkaa skyyteille.[8]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Olbian kaupunki sijaitsi Borysthenes-joen (nyk. Dnepr) jokisuulahden alueella. Kaupungin alkuperäinen paikka oli oletettavasti niemellä, joka on nykyisin muuttunut Berezanin saareksi (). Se sijaitsee kahden kilometrin päässä rannikosta joen suusta länteen. Kaupungin myöhempi paikka oli siitä noin 38 kilometriä koilliseen Hypanis-joen (nyk. Etelä-Bug) länsirannalla () lähellä sen suuta, jossa se yhtyi Borystheneen suistoon.[1][2][7] Siellä kaupunki oli rakennettu joenrannasta nouseville tasanteille, ja sitä suojasivat rotkot pohjois- ja lounaispuolelta.[9]
Olbian kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen suurikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu yli 500 neliökilometriä. Alue sijaitsi pääosin ellei kokonaan Hypanis-joen länsipuolella.[1] Kaupungin ympäristöstä on paikannettu yli sadan maaseutuasutuksen paikat.[1] Seudun alkuperäiset asukkaat olivat skyyttejä Kallipidai- ja Alazones-heimoista.[3]
.JPG)
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Olbia oli kreikkalainen siirtokunta, jonka perustivat Joonian Miletoksesta tulleet asuttajat arkaaisella kaudella noin vuonna 647/646 eaa.[1][10][11] Näihin liittyi siirtokuntalaisia muista kreikkalaiskaupungeista.[2][12] Paikalliset kutsuivat kaupunkiaan nimellä Olbia, kun taas muualla sitä kutsuttiin usein Skyytian tärkeimmän joen mukaan nimellä Borysthenes.[3] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Olbiopolitēs (Ὀλβιοπολίτης)[3][10] ja Borysthen(e)itēs (Βορυσθεν(ε)ίτης).[3][10][12][13]
Kaupunki perustettiin alun perin oletettavasti nykyiselle Berezanin saarelle. Siellä ollut asutus on saattanut olla lähinnä kauppa-asema (emporion). Mannermaalla ollut kaupunki syntyi noin vuonna 600 eaa. tai jonkin verran myöhemmin. Saarella ollut asutus tuli sen alaiseksi. Kaupungin varhaishistoria tunnetaan kuitenkin huonosti, ja sen useista nimistä ja nimimuodoista on erilaisia tulkintoja suhteessa sijaintipaikkoihin. Erään teorian mukaan saarella olleen asutuksen alkuperäinen nimi olisi ollut Borysthenes, ja myöhemmin koko kaupunki, jonka keskus oli mantereella, olisi tunnettu nimellä Olbia, vaikka myös vanha nimi säilyi käytössä.[1]
Olbiasta tuli merkittävä kauppakaupunki sisämaahan käydyn kaupan kannalta. Sitä harjoitettiin Olbiasta pohjoiseen ja itään päin aina Keski-Aasiaan saakka. Herodotos vieraili itse kaupungissa, ja sai Skyytiaa koskevat tietonsa olbialaisilta kauppiailta.[3][10] Olbian valtiomuoto perustui joonialaiseen malliin, vaikka kaupunki olikin ajoittain riippuvainen paikallisista skyytti- ja sarmaattihallitsijoista.[3] Kaupunki oli alun perin valtiomuodoltaan aristokratia. Noin vuonna 480 eaa. valtiomuodoksi vaihtui tyrannia skyyttikuninkaiden suojeluksessa.[1] Olbia löi omaa pronssirahaa 500-luvulta eaa. ja hopearahaa 400-luvulta eaa. lähtien.[1] Rahoissa kaupungin nimi on aina joonialaisessa muodossa Olbie.[3]
Joskus on ajateltu, että Olbia olisi liittynyt Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon vuoden 437 eaa. jälkeen,[1] mutta se ei esiinny liiton verotusluetteloissa. 300-luvun eaa. alkupuolelle tultaessa kaupungin tyrannia oli korvautunut demokratialla. Kaupungissa oli neuvosto (būlē) ja kansankokous (dēmos). Olbia solmi isopoliteia-sopimuksen emäkaupunkinsa Miletoksen kanssa.[1] 300-luvulla eaa. Olbia löi Aleksanteri Suuren ja Lysimakhoksen nimissä kultastateereita.[2]
Kaupungin suurinta kukoistusaikaa oli 300-luku eaa. Tämän jälkeen se alkoi taantua barbaarien hyökkäysten vuoksi.[2] 200-luvun eaa. loppupuolella Olbia soti alueelle tunkeutuneita kelttejä vastaan.[3] Skyytit ja sarmaatit valtasivat kaupungin 100-luvulla eaa.[2] Dion Khrysostomos, joka kävi Olbiassa, kertoo, että getit olivat tuhonneet sen noin 150 vuotta aiemmin eli noin vuonna 50 eaa., mutta että asukkaat olivat kunnostaneet kaupunkinsa.[3][12] Ajan kuluessa kaupunki menetti kreikkalaisen luonteensa ja barbarisoitui.[2]
Roomalaisella kaudella Olbiasta tuli osa Moesia inferiorin provinssia.[2] Antoninus Pius auttoi kaupunkia taureja ja skyyttejä vastaan.[3][14] Olbia löi omaa rahaa ainakin Caracallan ja Alexander Severuksen aikoihin saakka.[3] Getit valloittivat kaupungin 300-luvulla jaa., jonka jälkeen sen historia päättyy.[2]
Olbiasta olivat kotoisin muun muassa filosofit Bion (n. 335–245 eaa.)[15] ja Sfairos (200-luku eaa.).[3][16][17]
Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varhaisimmat löydöt nykyiseltä Berezanin saarelta ovat 600-luvulta eaa. ja Olbian myöhemmältä paikalta 500-luvulta eaa.[1] Jälkimmäisessä paikassa kaupunki käsitti noin 44–47 hehtaarin kokoisen,[1] suunnilleen kolmionmuotoisen alueen. Nykyisin siitä on jäljellä eroosion vuoksi noin 33 hehtaaria.[2] Kaupunki jakaantui alemmalla tasanteella joen rannalla olleeseen alakaupunkiin ja ylemmällä tasanteella rinteessä olleeseen akropoliihin eli yläkaupunkiin, jossa olivat agora ja tärkeimmät pyhäköt ja muut julkiset rakennukset.[1][2][9]
.JPG)
Yläkaupungin pinta-ala oli noin 16,5 hehtaaria. Sen läpi kulki pohjois-eteläsuuntainen katu. Alakaupunki kehittyi 400-luvulta eaa. lähtien. Siellä sijaitsi satama, joka on nykyisin kokonaan veden alla. Kaupunki on ollut ympäröity muurein, joiden varhaisin arkeologisesti tunnettu vaihe ajoittuu 300–200-luvuille eaa.[1] Muureissa oli portit ainakin länsi- ja pohjoissivulla.[9]
Agora ja keskuskorttelit
Kaupungin agora eli kauppa- ja kokoontumispaikka sijaitsi yläkaupungissa suunnilleen kaupungin kolmion keskellä.[9] Sen pinta-ala oli noin 2 000 neliömetriä. Agoran pohjoislaidalla oli 300-luvulle eaa. ajoitettu joonialaista tyyliä edustanut stoa eli pylväshalli, jonka koko oli noin 45 × 17,5 metriä. Sen ympärillä oli myös joukko muita julkisia ja kaupallisia rakennuksia, mukaan lukien kylpylällä varustettu gymnasion.[2] Rakennuslöytöjen tai piirtokirjoitusten perusteella kaupungissa on ollut myös ekklesiasterion, dikasterion, hestiatorion ja kreikkalainen teatteri.[1]
Pyhäköt
Yläkaupungissa oli kaksi suurempaa temenosta eli pyhäkköaluetta, joista niin kutsuttu keskinen (tai itäinen) temenos sijaitsi heti agoran pohjoispuolella ja niin kutsuttu läntinen temenos agorasta luoteeseen.[1][9]
.jpg)
Keskinen temenos on ollut olemassa noin vuodesta 530 eaa. lähtien.[1] Temenoksella oli Zeukselle omistettu temppeli, joka ajoitetaan 200-luvulle eaa. ja jonka koko oli noin 13,9 × 7,7 metriä; Apollonille omistettu temppeli, joka ajoitetaan 300–100-luvuille eaa. ja jonka koko oli noin 30–35 × 16 metriä; ja toinen Apollonille omistettu joonialaistyylinen temppeli, joka ajoitetaan 400-luvulle eaa.[2] Toinen Apollonin temppeleistä oli omistettu Apollon Delfiniokselle.[1][2] Myös ainakin Athene kuului keskisen temenoksen jumaliin.[1]
Läntinen temenos on sekin ollut olemassa 500-luvulta eaa. lähtien. Siellä oli Apollon Ietrokselle omistettu temppeli, joka ajoitetaan 500–400-luvulle eaa., sekä mahdollisesti toinen temppeli sekä stoa. Apollonin lisäksi pyhäkköalueen jumaliin kuuluivat ainakin Afrodite, Hermes ja Kybele.[1]
Piirtokirjoitus- ja graffitolähteiden perusteella Apollonia palvottiin kaupungissa paitsi Delfinioksena ja Ietroksena myös epiteeteillä Thargelios ja Lykeios. Zeusta palvottiin epiteeteillä Eleutherios ja Soter, Artemista epiteeteillä Delfinia, Efesia ja Pythia, ja Afroditea epiteeteillä Apatura, Patroia ja Syria. Lisäksi kaupungissa oli kultit ja näin oletettavasti myös pyhäköt ainakin Demeterille ja Korelle, Dionysokselle, dioskuureille, Hekatelle, kabiireille ja Themikselle.[1]
Roomalaisaikainen linnoitus
Roomalaisella kaudella yläkaupungin eteläosaan rakennettiin muureilla ja torneilla suojattu linnoitus, joka toimi ilmeisesti roomalaisen varuskunnan tukikohtana.[2][9]
Asuinkorttelit
Asuinkortteleita on kaivettu sekä ylä- että alakaupungista. Varhaisimmat, 500-luvulle eaa. ajoitetut talot olivat yleensä pieniä ja kaksihuoneisia. Talot kehittyivät ajan kuluessa yhä suuremmiksi ja ylellisemmiksi, huipentuen alakaupungin 300–200-lukujen eaa. taloihin, joissa oli neliömäinen sisäpiha ja useita sen ympärille sijoitettuja huoneita. Osa taloista on ollut koristeltu mosaiikkilattioilla ja seinämaalauksilla.
Haudat
Nekropoliita eli hauta-alueita on löydetty kaupungin länsi- ja pohjoispuolilta.[2][9] Ne kattavat noin 500 hehtaarin kokoisen alueen, ja niiltä on löydetty noin 2 000 hautaa. Suurin osa on maahan kaivettuja suorakulmionmuotoisia hautoja, mutta osa on hautakammioita. Lisäksi on löydetty joitakin suuria kurgan-hautoja eli tumuluksia. Suurin on niin kutsuttu Zeuksen kurgan, joka koostuu noin 14,5 metriä korkeasta ja 37 metriä halkaisijaltaan olevasta kummusta, jota kiersi pieni muuri. Toinen kurgan on niin kutsuttu Heuresibioksen ja Areten kurgan. Kummatkin ajoittuvat 100-luvulle eaa.[2]
Esinelöydöt
Kaupungista tehtyjä esinelöytöjä on muun muassa Eremitaašissa. Niihin lukeutuu muun muassa tuotua keramiikkaa eri puolilta kreikkalaista maailmaa sekä tuontikeramiikkaa jäljitellyttä paikallista tuotantoa.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”690. Olbia”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”OLBIA Ukraine”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Smith, William: ”Olbia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Strabon: Geografika IV s. 200, VII s. 206; Pseudo-Skymnos: Periodos Nikonedeelle 806; Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.5.28; Arrianos: Mustanmeren periplus s. 20; Anonyymi periplus s. 8; Pomponius Mela: De situ orbis 2.1.6.
- ↑ Olbia Pleiades. Viitattu 1.11.2022.
- ↑ Olbia (Pontus) 35 Parutyne - Ολβία ToposText. Viitattu 1.11.2022.
- ↑ a b ”23 E2 Borysthenes/Olbia”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699.
- ↑ Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: Antiikin käsikirja, s. 378. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
- ↑ a b c d e f g ”Topographic plan of Olbia”, s. 465 artikkelissa: Guldager Bilde, Pia & Handberg, Søren: Ancient Repairs on Pottery from Olbia Pontica. American Journal of Archaeology, July 2012, 116. vsk, nro 3, s. 461–481. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b c d Herodotos: Historiateos 4.17-18, 4.53, 4.78–79.
- ↑ Eusebios Kesarealainen: Kronikka.
- ↑ a b c Dion Khrysostomos: Borysthenesläinen puhe, jonka hän piti kotikaupungissaan (puhe 36).
- ↑ Lukianos: Toksaris eli Ystävyys 61; Ammianus Marcellinus: Res gestae 22.8.40.
- ↑ Julius Capitolinus: Historia Augusta, Antoninus 9.
- ↑ Smith, William: ”Bion Borysthenites”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Smith, William: ”Sphaerus (2)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Cleomenes 2.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Olbia Wikimedia Commonsissa
